Poliittiset teemat

Kuinka kykenemme tuottamaan hyvinvointia kestävästi?

Politiikassa minua ajavat eteenpäin etenkin sosiaalipolitiikan kysymykset. Mielestäni vahva hyvinvointivaltio on yksi maailman parhaimpia innovaatioita ja haluan tehdä kaikkeni sen säilyttämiseksi – kestävällä tavalla.

Meidän on kyettävä seuraavina vaalikausina selvittämään, kuinka tuotamme hyvinvointia ilman, että eriarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunta polarisoituu. Samalla meidän tulee ratkoa ihmiskuntaa ja koko maapalloa koskettava suurin haaste – ilmastonmuutos. Aikaa ei ole hukattavaksi!

Tärkeimpiä vaaliteemojani ovat yhdenvertainen koulutus, eriarvoisuuden torjunta ja ilmastonmuutoksen hillintä. Tervetuloa lukemaan niistä lisää!

Yhdenvertainen koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on yhteiskuntamme kivijalka. Koulutuksen arvostus onkin palautettava seuraavalla vaalikaudella: Koulutusleikkaukset on peruttava ja samalla varmistettava, että syrjäytyminen kyetään ehkäisemään koulutuspolun aikana.

Pisa-menestyksen jälkeen on käynyt selväksi, että Suomen koulutusihme yskii. Oppimistulosten lasku kertoo oppimisen eriytymisestä. Hyvin pärjäävät pärjäävät yhtä hyvin tai paremmin kuin ennen, mutta huonosti pärjäävillä menee huonommin. Jos haluamme kääntää kurssin parempaan suuntaan on meidän toimittava pian:

 

Satsataan varhaiskasvatukseen.

Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen, sillä se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä. Tehdään varhaiskasvatuksesta maksutonta 5-vuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan ja palautetaan subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus sekä pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.

 

Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta.

Maksuttomuuden tulee kattaa oppimateriaalit, tarvittavat työvälineet ja muut kulut.

 

Perutaan opintotuen leikkaukset.

Opintorahaa on leikattu neljänneksellä, tukikuukausia on vähennetty ja tuen saamisen ehtoja tiukennettu. Opintorahaan tulee tehdä tuntuva tasokorotus ennen perustuloon siirtymistä. Poistetaan samalla tarpeettomia tulorajoitteita.

Eriarvoisuuden torjunta vaatii vahvaa hyvinvointivaltiota jatkossakin. Työelämä muuttuu nopeasti: Siksi sosiaaliturvan uudistus pitää aloittaa välittömästi ja siirtyä kohti vastikkeetonta perustuloa. Soteuudistuksessa tulee turvata toimivat mielenterveyspalvelut – niillä on iso merkitys myös työllisyyden kannalta.

Köyhyyden kitkeminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki voivat paremmin ja yhteiskunnan vakaus säilyy. Erityisesti huono-osaisuuden kierteisiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus riittävään toimeentuloon sekä  hyvinvointiin.

 

Uudistetaan sosiaaliturvaa.

Siirrytään kohti vastikkeetonta perustuloa, jonka päälle voidaan maksaa tarveharkintaisia tukia. Perustulo lisää ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään ja vähentää sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuutta.

 

Panostetaan mielenterveyteen.

Toteutetaan terapiatakuu. Sen avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Lisätään pitkän kuntoutuspsykoterapian rinnalle lyhytterapioita perusterveydenhuollossa ja psykiatriseen erikoissairaanhoidossa. Nuorelle psykoterapian tulee olla maksutonta.

 

Laitetaan hoivapalvelut kuntoon.

Varmistetaan ikäihmisen sekä vammaisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoivapalveluiden järjestämisessä – panoksena on ihmisoikeuksien toteutuminen. Nykyinen hankintalaki ei toimi hoivapalveluiden kilpailuttamisessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun rinnalle tulee perustaa vanhusasianvaltuutetun toimi. 

Ilmastonmuutoksen hillintä ei voi jäädä yksilön harteille. Suomen täytyy tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – jotta meillä nuorillakin on vuosikymmenien päästä koti, elinkelpoinen maapallo. Meidän tulee siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vähentämällä nopeasti ja määrätietoisesti ilmastopäästöjä kansallisen ja kansainvälisen tason päätöksillä. 

Lisäksi meidän täytyy ajaa kansainvälisissä neuvotteluissa ilmastotieteen vaatimia päästövähennyksiä, jotta lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. Kestävän ilmastopolitiikan tuleekin olla Suomen EU-puheenjohtajakauden kärkiteema.

 

Verotetaan päästöjä kokonaisvaltaisesti.

Luovutaan samanaikaisesti ympäristölle haitallisista yritystuista, jotka kannustavat esimerkiksi sähkökulutukseen. Suomen tulee uudistaa teollisuuden prosesseja vähähiilisemmiksi vero-ohjauksella sekä panostamalla investointi- ja tutkimustukiin. Yhdessä nämä toimenpiteet ohjaavat tuotantoa kohti kasviperäisiä elintarvikkeita ja kannustavat yrityksiä energiatehokkaiden tuotteiden kehittelyyn.

 

Siirrytään vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin mahdollisimman nopeasti.

Turpeesta sekä kivihiilestä energiamuotoina tulee luopua 2020-luvulla ja maakaasusta 2030-luvulla.

 

Liikenteestä on tehtävä lähes päästöntä.

Tuetaan julkista liikennettä nykyistä enemmän ja panostetaan samalla kestävään kaupunkirakenteeseen, jotta lihasvoimainen liikkuminen on entistä helpompaa. Lopetetaan uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorihenkilöautojen myynti vuoteen 2030 mennessä ja tuetaan samanaikaisesti sähköautoilua. Vähennetään lentämisen päästöjä tiukentamalla päästökauppaa ja otetaan käyttöön päästöperustainen lentovero, jolla voidaan korjata päästökaupan puutteita.

 

Lisätään Suomen hiilinieluja.

Vähennetään metsien hakkuut kestävälle tasolle ja lopetetaan avohakkuut valtion mailla. Ylläpidetään samalla luonnon monimuotoisuutta suojelemalla metsää ja suota etenkin Etelä-Suomessa.