Kuinka tuotamme hyvinvointia kestävästi?
Politiikassa minua ajavat eteenpäin etenkin sosiaalipolitiikan kysymykset. Mielestäni vahva hyvinvointivaltio on yksi maailman parhaimpia innovaatioita ja haluan tehdä kaikkeni sen säilyttämiseksi – kestävällä tavalla.
Meidän on kyettävä selvittämään lähitulevaisuudessa, kuinka tuotamme hyvinvointia ilman, että eriarvoisuus lisääntyy ja yhteiskunta polarisoituu. Samalla meidän tulee ratkoa ihmiskuntaa ja koko maapalloa koskettava suurin haaste – ilmastonmuutos.
Aikamme tärkeimpiä kysymyksiä rakotaan demokratian eri tasoilla. Useat arkipäiväisistä ja siten hyvinvoinnillemme tärkeistä palveluistamme tuotetaan kunnissa. Niissä ratkotaan myös monet ilmastonmuutoshaasteet, sillä ilmastonmuutos kytkeytyy suoraan asumiseemme, liikumiseemme ja syömiseemme.
Tulevaisuudessa maakuntien rooli korostuu, kun soteuudistus toteutuu. Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on tasata suomalaisten terveyseroja ja taata kaikille yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta.
Eduskunnassa käsiteltävät kysymykset koskevat usein koko Suomea, mutta niilläkin on lähes poikkeuksetta suora yhteys kaikkien suomalaisten elämään ja hyvinvointiin. Varsinkin korona-aikana eduskunnan sekä hallituksen nopea ja tehokas työskentely on ollut erityisen tärkeää, jotta ihmishenkiä on saatu turvattua ja työpaikkoja säästettyä.
Kansanedustajan luottamustehtävä on aina kantajansa näköinen.
Kansanedustajan luottamustehtävä on aina kantajansa näköinen. Minulle eduskuntatyössä korostuvat erityisesti valiokuntatyöskentely perustuslaki- sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa. Sen lisäksi iso osa ajasta menee täysistuntotyöskentelyn valmisteluun, eduskuntaryhmän yhteistyöhön, eri tahojen tapaamisiin ja eduskuntatyöstä viestimiseen.
Myös erilaisilla verkostoilla ja muilla luottamustehtävillä on iso rooli juuri kansanedustajalle itselleen tärkeiden asioiden edistämisessä. Kuulun itse moniin eduskunnan sisäisiin verkostoihin, niiden lisäksi toimin mm. Sosiaaliturvauudistuksen komitean jäsenenä, Kelan valtuutettuna ja Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtajana (2021).
Tärkeimpiä poliittisia teemojani ovat koulutuksen kunnianpalautus, yhdenvertaisuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. Tervetuloa lukemaan niistä lisää!
Koulutuksen kunnianpalautus
Kaikille saavutettava koulutus varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on yhteiskuntamme kivijalka. Koulutuksen kunnianpalautus onkin aloitettu tällä hallituskaudella: Koulutusleikkaukset on peruutettu ja muun muassa oppivelvollisuutta pidennetään toiseen asteeseen.
Pisa-menestyksen jälkeen on käynyt selväksi, että Suomen koulutusihme
yskii. Oppimistulosten lasku kertoo oppimisen eriytymisestä. Hyvin pärjäävät pärjäävät yhtä hyvin tai paremmin kuin ennen, mutta huonosti pärjäävillä menee huonommin. Jos haluamme kääntää kurssin parempaan suuntaan on meidän toimittava pian.
Satsataan varhaiskasvatukseen.
Tehdään varhaiskasvatuksesta maksutonta 5-vuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan. Tältä osin joissain kunnissa on jo aloitettu 5-vuotiaiden esikoulukokeilu ja jatkossa on mukana ennätysmäärä kuntia. Hallitus on jo palauttanut subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden. sekä pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.
Toisen asteen koulutukseen on panostettava.
Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminenja siten toisen asteen aidosti maksuttomaksi tekeminen ei riitä. Oppilaitoksilla on myös oltava tarpeeksi resursseja laadukkaan opetuksen tarjoamiseksi.
Perutaan opintotuen leikkaukset.
Opintorahaa on leikattu neljänneksellä, tukikuukausia on vähennetty ja tuen saamisen ehtoja tiukennettu aiempina vaalikausina. Opintorahaan tulee tehdä tällä hallituskaudella tuntuva tasokorotus ennen perustuloon siirtymistä. Poistetaan samalla tarpeettomia tulorajoitteita.
Yhdenvertaisuus
Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii vahvaa hyvinvointivaltiota jatkossakin. Työelämä muuttuu nopeasti: Siksi nyt käynnissä olevassa sosiaaliturvan uudistuksessa tulee ottaa askeleita kohti vastikkeetonta perustuloa. Samaan aikaan soteuudistuksessa tulee turvata toimivat mielenterveyspalvelut – niillä nimittäin on iso merkitys myös työllisyyden kannalta.
Köyhyyden kitkeminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki voivat paremmin ja yhteiskunnan vakaus säilyy. Erityisesti huono-osaisuuden kierteisiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus riittävään toimeentuloon sekä hyvinvointiin.
Uudistetaan sosiaaliturvaa.
Siirrytään kohti vastikkeetonta perustuloa, jonka päälle voidaan maksaa tarveharkintaisia tukia. Perustulo lisää ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään ja vähentää sosiaaliturvajärjestelmän byrokraattisuutta.
Panostetaan mielenterveyteen.
Toteutetaan terapiatakuu. Sen avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Lisätään pitkän kuntoutuspsykoterapian rinnalle lyhytterapioita perusterveydenhuollossa ja psykiatriseen erikoissairaanhoidossa. Nuorelle psykoterapian tulee olla maksutonta.
Laitetaan hoivapalvelut kuntoon.
Varmistetaan ikäihmisen sekä vammaisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen hoivapalveluiden järjestämisessä – panoksena on ihmisoikeuksien toteutuminen. Nykyinen hankintalaki ei toimi hoivapalveluiden kilpailuttamisessa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun rinnalle tulee perustaa vanhusasianvaltuutetun toimi.
Ilmastonmuutoksen torjunta
Ilmastonmuutoksen torjunta ei voi jäädä yksilön harteille. Suomen täytyy tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – myös käytännön tasolla. Hallitusohjelman kirjauksiin olisi päästävä, jotta meillä nuorillakin on vuosikymmenien päästä koti, elinkelpoinen maapallo.
Suomen tulee siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
sekä ajaa kansainvälisissä neuvotteluissa ilmastotieteen vaatimia päästövähennyksiä, jotta lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen.
Verotetaan päästöjä kokonaisvaltaisesti.
Hallituksen pitäisi pystyä nyt neuvottelemaan kunnianhimoinen veropaketti ja pyrkiä samalla luopumaan ympäristölle haitallisista yritystuista, jotka kannustavat esimerkiksi sähkökulutukseen. Suomen tulee uudistaa teollisuuden prosesseja vähähiilisemmiksi vero-ohjauksella sekä panostamalla investointi- ja tutkimustukiin. Yhdessä nämä toimenpiteet ohjaavat tuotantoa kohti kasviperäisiä elintarvikkeita ja kannustavat yrityksiä energiatehokkaiden tuotteiden kehittelyyn.
Siirrytään vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin mahdollisimman nopeasti.
Turpeesta sekä kivihiilestä energiamuotoina tulee luopua 2020-luvulla ja maakaasusta 2030-luvulla. Samaan aikaan pitäisi kyetä myös tarkastelemaan esimerkiksi asumisen paikallisia energiantuotantomuotoja.
Liikenteestä on tehtävä lähes päästöntä.
Tuetaan julkista liikennettä nykyistä enemmän ja panostetaan samalla kestävään kaupunkirakenteeseen, jotta lihasvoimainen liikkuminen on entistä helpompaa. Lopetetaan uusien fossiilisia polttoaineita käyttävien polttomoottorihenkilöautojen myynti vuoteen 2030 mennessä ja tuetaan samanaikaisesti sähköautoilua. Vähennetään lentämisen päästöjä tiukentamalla päästökauppaa ja otetaan käyttöön päästöperustainen lentovero, jolla voidaan korjata päästökaupan puutteita.
Lisätään Suomen hiilinieluja.
Vähennetään metsien hakkuut kestävälle tasolle ja lopetetaan avohakkuut valtion mailla. Ylläpidetään samalla luonnon monimuotoisuutta suojelemalla metsää ja suota etenkin Etelä-Suomessa.
