Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Eduskunnan HLBTI-verkosto: Sateenkaariperheet uuteen vanhemmuslakiin

TIEDOTE 7.2.2020

Sateenkaariperheiden oikeuksien edistäminen on vanhemmuuslain uudistamisen keskeinen tavoite. Eduskunnan HLBTI-verkosto jättikin perjantaina 7.2.2020 eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka uuden vanhemmuslain valmistelussa otetaan huomioon sateenkaariperheet. Verkoston puheenjohtajana Bella Forsgrén allekirjotti kirjallisen kysymyksen ensimmäisenä. Allekirjoittajia oli useista puolueista.

Viime aikojen syntyvyyskeskustelussa ovat Suomen monimuotoiset perheet jääneet helposti varjoon. 

”Julkisen keskustelun lähtökohtana tulisi olla, että jokainen perheistä on omanlaisensa, arvokas ja jokaisella on oikeus toivotun lapsiluvun toteutumiseen. Tämän tulisi näkyä myös lainsäädännössä – ja käytännössä erilaisten perheiden yhdenvertaisena mahdollisuutena tulla juridisesti tunnustetuksi sekä saada perhepalveluja”, vaatii HLBTI-verkoston puheenjohtaja Bella Forsgrén, vihr.

Sateenkaariperheissä yksi tai useammista vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön: Tällaisia perheitä ovat muun muassa transihmisten lapsiperheet, nais- ja miesparien perheet, apilaperheet ja sateenkaariuusperheet. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuluvan hallituskauden aikana äitiys- ja isyyslaki yhdistetään molemmat lait kattavaksi vanhemmuuslaiksi. Eduskunnan HLBTI-verkosto ja Sateenkaari- sekä ihmisoikeusjärjestöt tukevat tavoitetta.

Tavoitellut muutokset saattavat tuntua teknisiltä, mutta niillä on iso vaikutus perheiden elämään. Vaakakupissa painaa ennen kaikkea lasten etu. 

”Jokaisella lapsella on oikeus syrjimättömyyteen perhetaustansa perusteella. Nykyisessä lainsäädännössä lapsen oikeus kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin ei aina toteudu. Toisaalta nykyiset sukupuoleen perustuvat merkinnät vanhemmuudesta väestötietojärjestelmässä ovat osoittautuneet ongelmallisiksi perheissä, joihin kuuluu sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia, kuten transihmisiä”, toteaa verkoston varapuheenjohtaja Jussi Saramo, vas.

Oikeanlainen merkitä vanhemmuudesta väestötietojärjestelmässä vahvistaisi lapsen oikeudellisen suhteen kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin, joita voisi olla jatkossa siis enemmän kuin kaksi. Käytännössä tämä varmistaisi lapsen oikeuden esimerkiksi yhteydenpitoon vanhempaan ja elatukseen.

Toisaalta uuden vanhemmuuslain tulisi mahdollistaa, että lapsen suhde vanhempiinsa merkitään väestötietojärjestelmään tavalla, joka ei paljasta arkaluontoista tietoa eikä altista lasta syrjinnälle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten vanhempien suhde lapseen merkitään vanhemmuutena, ilman viittauksia sukupuoleen tai mahdollisesti korjattuun sukupuoleen.

”On meidän tehtävämme huolehtia, että laadittavat lait estävät syrjintää. Uusi vanhemmuuslaki olisi merkittävä muutos sateenkaariyhteisölle. Vanhemmuuden merkitseminen väestötietojärjestelmään yksinkertaisesti vanhemmuutena ei tarkoita isyyden ja äitiyden kategorioiden häviämistä arkielämässä. Lait eivät puutu siihen, miten ihmiset kokevat vanhemmuuden”, muistuttaa verkoston varapuheenjohtaja Jaana Pelkonen, kok.

HLBTI-verkoston tekemän kirjallisen kysymyksen allekirjoittavat Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö, Veronika Honkasalo, Mirka Soinikoski, Sofia Virta, Jussi Saramo, Outi Alanko-Kahiluoto, Iiris Suomela, Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Siren, Anders Adlercreutz, Ilmari Nurminen ja Sari Multala.

Bella Forsgrén, vihr.
Eduskunnan HLBTI-verkoston puheenjohtaja

Jussi Saramo, vas.
Eduskunnan HLBTI-verkoston varapuheenjohtaja

Jaana Pelkonen, kok.
Eduskunnan HLBTI-verkoston varapuheenjohtaja


Kirjallinen kysymys alla liitteenä:

Kirjallinen kysymys sateenkaariperheiden huomioimisesta vanhemmuuslakia uudistettaessa

 Eduskunnan puhemiehelle

 Suomalaiset perheet ovat monimuotoisia. Yksi monimuotoisen perheen muoto on sateenkaariperhe, jossa yksi tai useammista vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tällaisia perheitä ovat transihmisten lapsiperheet, nais- ja miesparien perheet, apilaperheet, sateenkaariuusperheet ja useamman kuin kahden vanhemman perheet. Lähtökohtana on, että jokainen perheistä on omanlaisensa ja arvokas.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallituskauden aikana äitiys- ja isyyslaki yhdistetään molemmat lait kattavaksi vanhemmuuslaiksi. Lait yhdistämällä voidaan huomioida perheiden monimuotoisuus paremmin, selkeyttää vanhemmuuteen ja sen tuomiin velvoitteisiin liittyviä säädöksiä ja toteuttaa lasten oikeus syrjimättömyyteen perhetaustansa perusteella.

Nykyiset lait eivät myöskään tunnista riittävällä tavalla transsukupuolisia vanhempia. Rekistereihin voi jäädä merkintä vanhemman syntyessä määritellystä sukupuolesta, vaikka juridinen sukupuoli olisi eri. Vanhemmuuslain säätämisen yhteydessä tulisikin säätää, että vanhemmuus merkitään väestörekisteriin sukupuolineutraalisti ja luovutaan isä/äiti -kirjauksista. Tämä on erityisen tärkeää transihmisille, jotka voivat nykyisellään tulla kirjatuksi äidiksi tai isäksi vastoin juridista sukupuolta.

Nykyiset erilliset vanhemmuutta koskevat lait ovat tulleet voimaan viime vuosina; isyyslaki vuonna 2016 ja äitiyslaki viimeisimmäksi, huhtikuussa 2019. Äitiyslain tullessa voimaan on lakivaliokunta todennut mietinnössään, että “Lakivaliokunta pitää mietinnössään aiheellisena arvioida lakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi, kun isyys- ja äitiyslakien soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia.” Vaikka lainsäädäntö on suhteellisen tuoretta, voidaan nyt jo sanoa, että lakien soveltaminen aiheuttaa ongelmia vanhempien sukupuolen määrittelyn osalta.

Lisäksi on ongelmallista, että nykyisen lainsäädännön nojalla lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, vaikka tosiasiallisesti lapsen elämässä olisi useampia sosiaalisia vanhempia. Sosiaalisten vanhemmuussuhteiden tunnistamiseksi ja kunnioittamiseksi myös tämä epäkohta tulisi ottaa vanhemmuuslain uudistamisessa huomioon.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 Miten vanhemmuuslain valmistelun yhteydessä otetaan sateenkaariperheiden moninaisuus huomioon?

Miten hallitus varmistaa, ettei vanhempien transtausta tule ilmi tilanteessa, jossa käytetään väestörekisterin tietoja vanhemmuudesta

 

Helsingissä 07.02.2020

Bella Forsgren, Vihreät