Bella_SMALL_3

Tavoitteena maailma, jossa kaikilla on yhtäläiset oikeudet

Artikkeli on julkaistu alunperin 1.7.2021 Vihreiden sivulla.
Tämän vuoden Helsinki Priden teema on Pride in Progress. Vahvasti tulevaisuuteen katsova teema tavoittelee kehitystä ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista. Se on mitä erinomaisin teema 30 vuotta täyttävälle Helsinki Pride -yhteisölle. Vihreät onnittelevatkin Helsinki Pridea, josta on kasvanut vuosien saatossa Suomen suurin ihmisoikeusjuhla!

Kehitys ja ihmisoikeudet ovat myös Vihreiden politiikan ytimessä. Tavoitteenamme on aidosti yhdenvertainen yhteiskunta, jossa kenenkään oikeuksista tarvitse vääntää kättä: Sellaisessa maailmassa ihmis- ja perusoikeudet ovat paitsi politiikan lähtökohta, myös tosiasiallinen lopputulema.

Jokaisen on saatava kukoistaa omana itsenään, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta. Tämä koskettaa myös päätöksentekoon osallistumista. Vihreät ovatkin sitoutuneet edistämään vähemmistöihin kuuluvien mahdollisuutta osallistua politiikkaan ja päätöksentekoon.

Edustuksellisessa demokratiassa päätöksenteko perustuu jatkuville neuvotteluille ja kompromisseille. Tällainen prosessi on toisinaan tuskastuttavan hidas ja asettaa haasteita yhteiskunnalliselle edistykselle siellä, missä sen tarve on nopeaa tai jopa välitöntä. Politiikassa onkin todella tärkeää tiedostaa, että ihmisoikeudet toteutuvat joko tässä ja nyt tai eivät toteudu. Niiden toteutumista ei ole varsinaisesti varaa odotella.

Samaan aikaan tulee pitää mielessä, että pienetkin edistysaskeleet tarkoittavat ihmisoikeuksien konkreettista toteutumista. Neuvotteluista ei ole varaa jättäytyä pois, jos se tarkoittaa, että ihmisoikeudet eivät siksi etene lainkaan.

Tätä Pride in Progress -teemakin nähdäkseni täsmentää: On pyrittävä väsymättömästi kulkemaan eteenpäin, vaikka edes pienin askelin. Pienet askeleet eivät tarkoita, että askelilta puuttuisi suunta tai suurempi kuva.

Työn sateenkaa­rioi­keuk­sien vahvista­mi­seksi on jatkuttava

Tämä vuosi on sateenkaarioikeuksien näkökulmasta erityinen, sillä Helsinki Priden juhlavuoden lisäksi on kulunut 50 vuotta homouden dekriminalisoinnista sekä 40 vuotta homouden poistamisesta virallisista tautiluokituksista. Juhlan lisäksi tämä on pohdinnan paikka. Jo tehty työ velvoittaa mitä suuremmin myös meitä poliitikkoja. Meidän tehtävämme on parantaa lainsäädäntöä ja tehdä päätöksiä niin, että oikeudet paranevat.

Tehtävää on vielä paljon. Sateenkaariväen patologisointi jatkuu yhä kohdistuen erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetteihin ja kehoihin. Ihmisoikeuksien kannalta erityisen ongelmallisia ovat transhenkilöiden oikeuksien loukkaukset ja tarvittavan hoidon puute.

Vihreät ovatkin sateenkaarijärjestöjen kanssa toistuvasti vaatineet translakiin muutosta – myös alaikäisten osalta. Onkin sanoinkuvaamattoman tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on nyt vihdoin ja viimein asettanut työryhmän valmistelemaan translain uudistusta. Lain onnistuneella uudistamisella on nimittäin kiire.

Vanhemmuus­lain uudista­minen uhkaa jäädä puutteel­li­seksi

Vihreät ovat tällä kaudella kiinnittäneet huomiota erityisesti kaikkien mahdollisuuteen perheellistyä. Perheellistymistä ajatellaan yhä tapahtuvan lähinnä heteroydinperheissä, vaikka perheiden todellisen monimuotoisuuden tunnustamisella ja edistämisellä olisi paljon positiivisia vaikutuksia. Kaikkien perheellistymistä tuleekin edistää entistä pontevammin sekä poliittisella päätöksenteolla että terveydenhuollon yhdenvertaisilla toimintamalleilla.

Vanhemmuuslaista on neuvoteltu ahkerasti tällä kaudella ja Vihreät ovat korostaneet yhdenvertaisuutta neuvotteluissa. Järjestöt ovat esittäneet huolia, että muutos on jäämässä tekniseksi. Vihreiden selkeänä tavoitteena on, että useampi kuin kaksi juridista vanhempaa olisivat mahdollisia. Aiommekin jatkaa työtä sitä kohti.

Erityisesti miesparien perheellistymisen esteitä pitää purkaa. Vihreistä sijaissynnyttäminen on mahdollistettava tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi. Onkin ilahduttavaa, että hallitus on käynnistämässä selvitystä sijaissynnytyksestä.

Tähän väliin tahdon vielä kerran onnitella myös henkilökohtaisesti 30-vuotista Helsinki Pridea! Pridejuhla on ollut vuosien saatossa tärkeä osa myös omaa elämääni ja sen mukanaan tuoma ilo, hyväksyntä ja yhteenkuuluuvuuden tunne ovat antaneet voimaa edistää ihmisoikeuksia myös politiikan tasolla.

Bella Forsgrén on vihreä kansanedustaja ja eduskunnan sateenkaariverkoston puheenjohtaja.

Bella_SMALL_26

Lapsen oikeudet koskevat myös transtaus­taisia lapsia ja nuoria – itsemää­rä­mi­soi­keutta kunnioit­ta­valla translain uudistuk­sella on kiire

Artikkeli on alunperin julkaistu 20.4.2021 Vihreiden sivuilla yhteiskirjoituksena Iiris Suomelan kanssa.
Jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Kuitenkaan Suomen lainsäädäntö ei turvaa tätä transtaustaisille lapsille ja nuorille. Sukupuoli-identiteetti on monelle selvä jo varhaisesta lapsuudesta. Nykyinen lainsäädäntö, hoitokäytänteet ja yleinen ilmapiiri altistavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret syrjinnälle sekä väkivallalle. Transyhteisö on odottanut jo liian kauan translain päivittämistä jokaisen itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskemattomuutta kunnioittavaksi. Tilanne ei voi jatkua näin.

YK:n ihmisoikeuskomitea antoi huhtikuun alussa Suomelle suosituksen translain uudistamiseksi. Komitea esitti Suomelle huolensa, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ei olisi jatkossakaan mahdollista alaikäisille, mikäli translain uudistus toteutetaan hallitusohjelmassa kaavaillulla tavalla. Myös suomalainen transyhteisö on esittänyt perustellusti huolensa siitä, jättääkö translain uudistus alaikäiset pulaan. Oikeus olla -kansalaisaloite sai hiljattain täyteen vaaditut 50 000 allekirjoitusta kahdessa päivässä. Nyt allekirjoittajien määrä on jo yli 60 000. Viesti on selvä: translain uudistuksessa on huomioitava niin ihmisoikeudet kuin lapsen oikeudet.

Hallitusohjelman linjauksissa on paljon hyvää: Esimerkiksi transihmisten ihmisoikeuksia törkeällä tavalla loukkaava vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona poistetaan. Sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan kokonaan lääketieteellisistä hoidoista. Tämä tarkoittaa, että jatkossa väestörekisterin sukupuolimerkinnän voisi vahvistaa ilman edellytystä tietyistä lääketieteellisistä hoidoista.

Translain kokonaisuudistusta on odotettu aivan liian pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan uudistusta, mutta se etenee myöhässä. Lain valmisteluun luvattiin maaliskuussa nimittää työryhmä. Nimityksen etenemisestä ei kuitenkaan ole julkista tietoa. Tämä on omiaan lisäämään sekä väärää tietoa että hämmennystä transyhteisössä. Millainen uudistuksesta on tulossa ja painaako transyhteisön sana siinä?

Miksi on niin tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana translain uudistuk­sessa?

Hallitusohjelman mukaan “sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö”. Pelkona on, että translapset ja nuoret eivät voi jatkossakaan vahvistaa juridista sukupuoltaan ennen täysi-ikäisyyttä. Hallitusohjelman kirjauksista riippumatta Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja syrjinnän kielto. Vihreät ovat pitäneet tärkeänä, että translakia uudistaessa huomioidaan translasten ja -nuorten oikeudet.

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta, joka korostaa lapsen edun ensisijaisuutta. Tämä koskee myös translain uudistusta. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on ilmaissut jo vuonna 2014, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on esteitä: erityisesti intersukupuolisten lasten ja translasten itsemääräämisoikeus uhkaa jäädä toteutumatta. Translapset kohtaavat edellä kuvatusti vaikeuksia hakeutuessaan transerityisen terveydenhuollon ja tuen piiriin. Samalla heihin kohdistuu aiemmin mainitut sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen rajoitukset.

Tiedämme THL:n tutkimuksista, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertovat muita nuoria useammin kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa. Transnuorista psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Vanhentuneet ja kapeat käsitykset sukupuolesta ylläpitävät sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvaa kohdistuvaa rakenteellista ja suoraa väkivaltaa.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä erityisesti sukupuoliristiriitaa kokevilla lapsilla. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa. Tähän on reagoitava. Lasten ja nuorten on voitava osallistua heitä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Asia on varsin yksiselitteinen lapsen oikeuksien näkökulmasta: on kestämätöntä, jos lasten ja nuorten asema jätetään yhtä huonoksi kuin nyt. Translaista tulee tehdä kerralla hyvä.

Ihmisoikeuksista ei ole varaa tinkiä, eikä niiden turvaamisessa voi aikailla. Suomella on velvollisuus edistää lasten ja nuorten parasta mahdollista terveydentilaa. Voimme rehellisesti todeta, että translasten kohdalla olemme epäonnistuneet asiassa. Vielä on kuitenkin mahdollisuus korjata tilanne.

Vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén ja Iiris Suomela jättivät viime viikolla kirjallisen kysymyksen translain uudistuksen etenemisestä sekä lapsen oikeuksien toteutumisesta lakiuudistuksessa.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Uusi kampanjapäällikkö!

Iloisia uutisia! On tullut aika julkistaa ihana ja osaava kampanjapäällikköni Eevi, joka luotsaa kampanjatiimiämme kohti kevään kuntavaaleja.

Kuntavaaleihin valmistautuminen on jo kovassa vauhdissa. Erinomaisen kuntavaalikampanjan salaisuus piilee mahtavassa ja motivoituneessa kampanjatiimissä.

Olen niin kiitollinen, että Eevi on lähtenyt mukaan tekemään Jyväskylästä entistä vihreämpää ja luotsaamaan kevään iloisinta kampanjaa!

”Olen todella innoissani tekemässä Bellan kuntavaalikampanjaa. Omilla teoilla ja päätöksillä voi vaikuttaa siihen, kuka päättää kaupunkimme asioista”, Eevi lähettää terveisiä.

Eevi on politiikan tutkimuksen opiskelija Jyväskylästä. Hän oli vuonna 2020 JYYn eli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa kansainvälisten asioiden vastaavana. Tällä hetkellä Eevi on JYYn edustajistossa edustajana ja toimii Jyvionin toisena puheenjohtajana.

 Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Olit sitten kokenut kampanjakettu tai ensimmäistä kertaa lähdössä kampanjaan: Juuri sinua tarvitaan!

Otamme mielellämme vastaan kampanjaan liittyviä ajatuksia ja ideoita: Olethan yhteydessä meihin, niin voimme järjestää etätapaamisen ja jutella ideastasi!

Tarvitsemme joukkoomme lisää innokkaita tekijöitä. Kaikki ovat tervetulleita: Olit sitten kokenut kampanjakettu tai ensimmäistä kertaa lähdössä kampanjaan mukaan!

Kuntavaaleihin liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä Eevi Hakalaan eevi.hakala@gmail.com

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Bella Forsgrénista Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtaja

TIEDOTE 26.11.2020

Kansanedustaja Bella Forsgrén vihr. on valittu Rauhankasvatusinstituutin (RKI) puheenjohtajaksi vuodelle 2021. Uuden puheenjohtajan lisäksi Rauhankasvatusinstituutilla on muitakin syitä juhlaan: RKI viettää ensi vuonna 40-vuotisjuhlavuotta. Tämän lisäksi Rauhankasvatusinstituutti valittiin syksyllä 2020 UNESCO:n viralliseksi kansalaisjärjestökumppaniksi ensimmäisenä suomalaisena kansalaisjärjestönä.

Aiemmin Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa presidentti Tarja Halonen, Helena Kekkonen, Vappu Taipale, Satu Hassi, Thomas Wallgren, Antti Rajala ja Rilli Lappalainen. Rauhankasvatusinstituutti jäsenjärjestöineen pyysivät edustaja Forsgrénia asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi – ja hän tulikin sitä myöten valituksi.

“On vaikea kuvailla sanoin, kuinka suuri kunnia tämä on! Saappaat ovat varsin isot täytettäväksi, sillä RKI:n puheenjohtajina ovat aiemmin toimineet rauhankasvatuksen uranuurtajat. Toisaalta puheenjohtajuus on kunnia erityisesti siksi, että jaamme Rauhankasvatusinstituutin kanssa tismalleen samat arvot. Antirasismi, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä globaali vastuu ovat arvoja, joiden eteen teen työtä päivittäin eduskunnassa”, kiittelee Forsgrén.

Rauhankasvatusinstituutin pitkäjänteinen ja uusia toimintamalleja luova työ tukee erityisesti varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä toimivia kasvattajia. Osa toiminnasta kohdistuu myös alan opiskelijoille tai suoraan nuorille. 

Erityisen mielissään edustaja Forsgrén on RKIn valinnasta UNESCOn kansalaisjärjestökumppaniksi: “UNESCO-yhteistyön kautta RKI:n on mahdollista tulevaisuudessa vaikuttaa entistä globaalimmin kasvatuksen ja koulutuksen sisältöihin ja toimintamalleihin. Samalla voimme jakaa laajalti tietoa suomalaisesta rauhankasvatuksesta ja koulutuksesta.”

Lisätietoja:

Bella Forsgrén,
kansanedustaja, vihr.
Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtaja 2021
puh. 09 432 3114

Riikka Jalonen,
Rauhankasvatusinstituutin toiminnanjohtaja
riikka.jalonen@rauhankasvatus.fi, +358 44 302 2042 

Jenni Leppänen,
Rauhankasvatusinstituutin viestintäsuunnittelija
jenni.leppanen@rauhankasvatus.fi, +358 40 145 2502

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Häirintä urheilussa on saatava loppumaan

TIEDOTE 23.10.2020

Huipputasolla urheilevat nuoret naiset kohtaavat eniten häirintää urheilumaailmassa, käy ilmi Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) syyskuussa julkaistusta häirintätutkimuksesta. Jokaiselle urheilijalle on taattava rauha harjoitella ja harjoittaa ammattiaan ilman häirintää. Häirinnän kitkemisen on näyttävä myös liikunta-avustusten rahoitusperusteissa, vaativat Vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén, Tiina Elo, Inka Hopsu ja Iiris Suomela.

Suekin kyselyssä selvitettiin urheilussa tapahtuvaa häirintää, ja siihen vastasi yli 9 000 urheilijaa. Jopa 37 prosenttia aikuisista maajoukkuetason urheilijoista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää uransa aikana. Yleisimmin häiritsijä on joko toinen urheilija tai valmentaja.

”Nuoret naiset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa altistumaan häirinnälle huippu-urheilussa. Tämä on väärin. Kyselyn tulokset ovat hälyttäviä ja kertovat siitä, että urheilumaailmassa on välittömästi ryhdyttävä toimiin häirinnän kitkemiseksi”, kansanedustaja Iiris Suomela sanoo.

Naissukupuoli, nuori ikä, vammaisuus sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluminen altistavat häirinnälle urheilussa. Monesti häirintä alkaa urheilijan ollessa vielä alaikäinen.

Naissukupuoli, nuori ikä, vammaisuus sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluminen altistavat häirinnälle urheilussa. Monesti häirintä alkaa urheilijan ollessa vielä alaikäinen.

”Aikuisten tehtävä on suojella alaikäisiä urheilijoita. Pahimmillaan häirintäkokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Nyt on luotava selkeät pelisäännöt, miten häirinnästä olisi helpompi kertoa, miten häirintään puututaan ja kuinka sitä ehkäistään”, kansanedustaja Inka Hopsu vaatii.

Häirinnän ehkäiseminen ei voi jäädä yksilöiden harteille. Lajiliitoilla, seuroilla ja muilla urheilussa mukana olevilla on oltava merkittävä rooli häirintään puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä.

”Menetämme huippu-urheilijoiden mukanaan tuoman liikuntainnostuksen lapsille ja nuorille, jos kolikon kääntöpuolella on häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Viestin pitää olla selvä: Liikunnan ja urheilun on oltava turvallista ja syrjimätöntä kaikilla tasoilla – junioritoiminnasta huippu-urheiluun”, kansanedustaja Tiina Elo linjaa.

Suomessa liikunta- ja urheilutoimintaa sekä näiden julkista rahoitusta säätelee liikuntalaki. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä periaatteita, kuten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

”Kyselyn tulokset osoittavat, että häirinnässä ei ole kyse yksittäistapauksista. Urheilun tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Nyt on syytä tarkastella, miten julkisella rahoituksella voidaan vaikuttaa häirinnän ennaltaehkäisyyn ja häirintätapausten selvittämiseen. Näiden on oltava liikunta-avustusten rahoitusperusteita,” vaatii kansanedustaja Bella Forsgrén.

Kansanedustaja Forsgren jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, joka on tämän tiedotteen liitteenä. Kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Iiris Suomela allekirjoittivat kirjallisen kysymyksen.

Bella Forsgrén
Kansanedustaja, vihr.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen
TANE Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
bella.fosgren@eduskunta.fi
puh. 09 432 3114

Tiina Elo
Kansanedustaja, vihr.
Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, hallintovaliokunnan jäsen
tiina.elo@eduskunta.fi
puh. 045 261 7447

Inka Hopsu
Kansanedustaja, vihr.
inka.hopsu@eduskunta.fi
puh. 09 432 3054

Iiris Suomela
Kansanedustaja, vihr.
Iiris.suomela@eduskunta.fi
puh. 050 514 4778

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Jyväskylän Alva-yhtiöiden vähemmistöosuuden myyntiselvityksen keskeyttäminen perusteltu päätös

TIEDOTE 11.2.2020

Jyväskylän kaupunginhallitus on 10.2.2020 päättänyt keskeyttää käynnistämänsä selvitystyön Alva-yhtiöt Oy:n vähemmistöomistusosuuden myymisestä.  Asiasta on keskusteltu valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa ja päätetty yhdessä, että myyntiselvitystä ei jatketa.

“Vesi on elinehtomme ja siten myös perusoikeus. Nyt tehty päätös myyntiselvitysprosessin keskeyttämisestä on perusteltu”, toteaa keskisuomalainen kansanedustaja Bella Forsgrén, vihr.

Vesihuolto on luonnollinen monopoli, jonka yksityistämisestä eivät kuluttajat useinkaan hyödy.

“On hyvä, että vesihuollon yksityistämisen valvonnan ja rajoittamisen tarve selvitetään lainsäädännön osalta, kuten ministeri Leppä on tiedottanut”, kommentoi Bella Forsgrén.

Vesi on meidän -kansalaisaloite on kerännyt tarvittavan määrän allekirjoituksia ja etenee eduskuntaan. Valtakunnallinen keskustelu on tullut tarpeeseen ja antaa tärkeitä suuntaviivoja sekä paikallisille että valtakunnallisille päättäjille.

“Puhdas vesi on arvokas luonnonvara, josta on puutetta eri puolilla maailmaa. Olenkin iloinen, että kansalaisyhteisö on herännyt keskustelemaan meidän yhteisistä vesivarannoistamme”, Bella Forsgrén jatkaa.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Hallitukselta laaja tukipaketti Jämsään ja koko Keski-Suomeen

TIEDOTE 16.9.2020

Kaipolan tehtaan sulkeminen Jämsässä on nostanut huolta tehtaan työntekijöiden ja heidän läheistensä sekä koko seudun elinvoiman puolesta. Hallitus on kuullut hädän, ja loi laajan tukipaketin Jämsän seudellu ja koko Keski-Suomeen rakennemuutokseen sopeutumiseen. 

Jämsän alkuvaiheen toimenpiteisiin varataan 250 000e kansallisesta alueiden kehittämisen määrärahoista. Tämän lisäksi hallitus kohdentaa neljänten lisätalousarvioon sisältyviä määrärahoja yhteensä noin 8,7milj. euroa maakunna liiton ja ELY-keskuksen päätöksin kohdennettavaksi Jämsän seudun koronaelpymistoimiin alueelliseen selviytymissuunnitelmaan perustuen. 

Jämsän seudun ja koko Keski-Suomen elinvoiman ja teollisuuden toimintaedellytysten tukemiseksi hallitus sisällyttää vuoden 2019 talousarvioesitykseen Jyväskylä – Tampere radan parantamisen 1.vaiheen. Hankkeen on tarkoitus parantaa Keski-Suomen vientivetoisen metsä- ja teknologiateollisuuden globaalia kilpailukykyä sekä ihmisten sujuvaa liikkumista. 

Tämän lisäksi hallitus panostaa välittömästi toteutettavissa olevaan Vt4 Äänekoski-Viitasaari ohituskaistojen parannukseen. Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. 

Myös sotepuolelle on tulossa helpotusta, kun sosiaali- ja terveysministeriö myöntää Jämsälle luvan jatkaa perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä Jokilaakson sairaalassa 1.1.2021 lukien. Päätös on työpaikkojen, kuntalaisten, palveluiden ja epidemian varautumisjärjestelyjen kannalta äärimmäisen tärkeä. 

Hyvät uutiset eivät ole tähän loppumassa, sillä hallitus on päättänyt tukea kuntataloutta laajalla kokonaisuudella. Kuntien tukeminen koronan jälkeisessä kriisissä on perusteltua ja tarpeellista, koska kuntien talous on jo muutenkin erittäin haastavassa tilanteessa. 

On tärkeää, että Suomen hallitus on tukenut isoilla summilla niin yrityksiä, kuntia ja kotilauksia, jotta selviämme yhdessä koronakriisin aiheuttamista taloudellisesta ahdingosta.

Lisätietoja:

Bella Forsgrén
Kansanedustaja
bella.forsgren@eduskunta.fi
0453229301

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Eduskunnan HLBTI-verkosto: Sateenkaariperheet uuteen vanhemmuslakiin

TIEDOTE 7.2.2020

Sateenkaariperheiden oikeuksien edistäminen on vanhemmuuslain uudistamisen keskeinen tavoite. Eduskunnan HLBTI-verkosto jättikin perjantaina 7.2.2020 eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka uuden vanhemmuslain valmistelussa otetaan huomioon sateenkaariperheet. Verkoston puheenjohtajana Bella Forsgrén allekirjotti kirjallisen kysymyksen ensimmäisenä. Allekirjoittajia oli useista puolueista.

Viime aikojen syntyvyyskeskustelussa ovat Suomen monimuotoiset perheet jääneet helposti varjoon. 

”Julkisen keskustelun lähtökohtana tulisi olla, että jokainen perheistä on omanlaisensa, arvokas ja jokaisella on oikeus toivotun lapsiluvun toteutumiseen. Tämän tulisi näkyä myös lainsäädännössä – ja käytännössä erilaisten perheiden yhdenvertaisena mahdollisuutena tulla juridisesti tunnustetuksi sekä saada perhepalveluja”, vaatii HLBTI-verkoston puheenjohtaja Bella Forsgrén, vihr.

Sateenkaariperheissä yksi tai useammista vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön: Tällaisia perheitä ovat muun muassa transihmisten lapsiperheet, nais- ja miesparien perheet, apilaperheet ja sateenkaariuusperheet. 

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuluvan hallituskauden aikana äitiys- ja isyyslaki yhdistetään molemmat lait kattavaksi vanhemmuuslaiksi. Eduskunnan HLBTI-verkosto ja Sateenkaari- sekä ihmisoikeusjärjestöt tukevat tavoitetta.

Tavoitellut muutokset saattavat tuntua teknisiltä, mutta niillä on iso vaikutus perheiden elämään. Vaakakupissa painaa ennen kaikkea lasten etu. 

”Jokaisella lapsella on oikeus syrjimättömyyteen perhetaustansa perusteella. Nykyisessä lainsäädännössä lapsen oikeus kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin ei aina toteudu. Toisaalta nykyiset sukupuoleen perustuvat merkinnät vanhemmuudesta väestötietojärjestelmässä ovat osoittautuneet ongelmallisiksi perheissä, joihin kuuluu sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vanhempia, kuten transihmisiä”, toteaa verkoston varapuheenjohtaja Jussi Saramo, vas.

Oikeanlainen merkitä vanhemmuudesta väestötietojärjestelmässä vahvistaisi lapsen oikeudellisen suhteen kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin, joita voisi olla jatkossa siis enemmän kuin kaksi. Käytännössä tämä varmistaisi lapsen oikeuden esimerkiksi yhteydenpitoon vanhempaan ja elatukseen.

Toisaalta uuden vanhemmuuslain tulisi mahdollistaa, että lapsen suhde vanhempiinsa merkitään väestötietojärjestelmään tavalla, joka ei paljasta arkaluontoista tietoa eikä altista lasta syrjinnälle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien lasten vanhempien suhde lapseen merkitään vanhemmuutena, ilman viittauksia sukupuoleen tai mahdollisesti korjattuun sukupuoleen.

”On meidän tehtävämme huolehtia, että laadittavat lait estävät syrjintää. Uusi vanhemmuuslaki olisi merkittävä muutos sateenkaariyhteisölle. Vanhemmuuden merkitseminen väestötietojärjestelmään yksinkertaisesti vanhemmuutena ei tarkoita isyyden ja äitiyden kategorioiden häviämistä arkielämässä. Lait eivät puutu siihen, miten ihmiset kokevat vanhemmuuden”, muistuttaa verkoston varapuheenjohtaja Jaana Pelkonen, kok.

HLBTI-verkoston tekemän kirjallisen kysymyksen allekirjoittavat Bella Forsgrén, Saara Hyrkkö, Veronika Honkasalo, Mirka Soinikoski, Sofia Virta, Jussi Saramo, Outi Alanko-Kahiluoto, Iiris Suomela, Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Siren, Anders Adlercreutz, Ilmari Nurminen ja Sari Multala.

Bella Forsgrén, vihr.
Eduskunnan HLBTI-verkoston puheenjohtaja

Jussi Saramo, vas.
Eduskunnan HLBTI-verkoston varapuheenjohtaja

Jaana Pelkonen, kok.
Eduskunnan HLBTI-verkoston varapuheenjohtaja


Kirjallinen kysymys alla liitteenä:

Kirjallinen kysymys sateenkaariperheiden huomioimisesta vanhemmuuslakia uudistettaessa

 Eduskunnan puhemiehelle

 Suomalaiset perheet ovat monimuotoisia. Yksi monimuotoisen perheen muoto on sateenkaariperhe, jossa yksi tai useammista vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tällaisia perheitä ovat transihmisten lapsiperheet, nais- ja miesparien perheet, apilaperheet, sateenkaariuusperheet ja useamman kuin kahden vanhemman perheet. Lähtökohtana on, että jokainen perheistä on omanlaisensa ja arvokas.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallituskauden aikana äitiys- ja isyyslaki yhdistetään molemmat lait kattavaksi vanhemmuuslaiksi. Lait yhdistämällä voidaan huomioida perheiden monimuotoisuus paremmin, selkeyttää vanhemmuuteen ja sen tuomiin velvoitteisiin liittyviä säädöksiä ja toteuttaa lasten oikeus syrjimättömyyteen perhetaustansa perusteella.

Nykyiset lait eivät myöskään tunnista riittävällä tavalla transsukupuolisia vanhempia. Rekistereihin voi jäädä merkintä vanhemman syntyessä määritellystä sukupuolesta, vaikka juridinen sukupuoli olisi eri. Vanhemmuuslain säätämisen yhteydessä tulisikin säätää, että vanhemmuus merkitään väestörekisteriin sukupuolineutraalisti ja luovutaan isä/äiti -kirjauksista. Tämä on erityisen tärkeää transihmisille, jotka voivat nykyisellään tulla kirjatuksi äidiksi tai isäksi vastoin juridista sukupuolta.

Nykyiset erilliset vanhemmuutta koskevat lait ovat tulleet voimaan viime vuosina; isyyslaki vuonna 2016 ja äitiyslaki viimeisimmäksi, huhtikuussa 2019. Äitiyslain tullessa voimaan on lakivaliokunta todennut mietinnössään, että “Lakivaliokunta pitää mietinnössään aiheellisena arvioida lakien yhdistämistä vanhemmuuslaiksi, kun isyys- ja äitiyslakien soveltamisesta on saatu riittävästi kokemuksia.” Vaikka lainsäädäntö on suhteellisen tuoretta, voidaan nyt jo sanoa, että lakien soveltaminen aiheuttaa ongelmia vanhempien sukupuolen määrittelyn osalta.

Lisäksi on ongelmallista, että nykyisen lainsäädännön nojalla lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa, vaikka tosiasiallisesti lapsen elämässä olisi useampia sosiaalisia vanhempia. Sosiaalisten vanhemmuussuhteiden tunnistamiseksi ja kunnioittamiseksi myös tämä epäkohta tulisi ottaa vanhemmuuslain uudistamisessa huomioon.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 Miten vanhemmuuslain valmistelun yhteydessä otetaan sateenkaariperheiden moninaisuus huomioon?

Miten hallitus varmistaa, ettei vanhempien transtausta tule ilmi tilanteessa, jossa käytetään väestörekisterin tietoja vanhemmuudesta

 

Helsingissä 07.02.2020

Bella Forsgren, Vihreät

 

Bella Forsgrén. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Bella Forsgrén ehdolle eduskuntavaaleissa!

Bella Forsgrén ehdolle eduskuntavaaleissa!

B

ella Forsgrén lähtee ehdolle kevään 2019 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiirissä. Keski-Suomen Vihreät nimesivät Bellan ehdokkaaksi yleiskokouksessaan 15.9.2018.

Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Bella on jyväskyläläinen, 27-vuotias vihreä poliitikko ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija. Hän on kotoisin Äänekoskelta ja on viettänyt koko ikänsä pääosin Keski-Suomessa. Tällä hetkellä Bella työskentelee Kelalla harjoittelijana projektitehtävissä. Lisäksi hän on JYY – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja.

Bella on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan vihreä vaikuttaja, joka valitiin kevään 2017 kuntavaaleissa valtuustoon kuudentena kaikista ehdokkaista. Vihreiden toiseksi isoin äänipotti toi Bellalle valtuustopaikan lisäksi myös paikan kaupunginhallituksesta.

Keski-Suomen Vihreiden tähän asti nimeämistä ehdokkaista Bella on nuorin. Muita ehdokkaita toistaiseksi ovat Touko Aalto, Ilona Helle ja Nico Holmberg. Valtavasti tsemppiä vaaleihin kaikille ehdokkaille!

blogi3

Yhdenvertaisten ja saavutettavien palvelujen yhdistäminen koviin säästötavoitteisiin ei ole helppoa

Julkaistu 18.4.2018 osoitteessa:
http://www.blic.fi/blog/yhdenvertaisten-ja-saavutettavien-palvelujen-yhdistaminen-koviin-saastotavoitteisiin-ei-ole-helppoa/

Yhdenvertaisten ja saavutettavien palvelujen yhdistäminen koviin säästötavoitteisiin ei ole helppoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkeimpiä reformeja. Näin kuntapoliitikkona pohdin, onko uudistuksessa varmasti huomioitu maakuntien hyvin erilaiset edellytykset toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteet, kuten valinnanvapaus. Edellä mainittu on erittäin ratkaisevassa asemassa koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta, mutta erityisesti ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden parantaminen palvelujen saatavuudessa kun oli yksi sote-uudistuksen alkuperäisiä suuria tavoitteita.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa aihe on herättänyt kysymyksiä. He ovat pyytäneet selvitystä siitä, miten perustuslain edellyttämän valtakunnallisen yhdenvertaisuuden ja palvelujen riittävän turvaamisen valvonta toteutuu hallituksen esittämässä sote-mallissa. Hallituksen esitys sisältää palvelujen turvaamisen takeeksi jos jonkinmoista ohjelmaa, suositusta ja strategiaa, mutta kokonaiskuva yhdenvertaisuuden valvonnasta on jäänyt epäselväksi. Erityisesti tarvittaisiin valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumista nimenomaisesti koskevaa oikeudellista valvontaa.

Erityisesti lisävalotusta kaipaa kokonaisnäkemys valvontamekanismeista, kun valvotaan palvelujen tasavertaista järjestämistä maakuntien sisällä ja maakuntien välillä. Tämän lisäksi valinnanvapauslakiluonnoksesta ei selviä mitä tapahtuu, jos ongelmia esiintyy eli mitkä ovat korjausmekanismit?

Hallitus on tunnistanut sen, että palvelujen saavutettavuus tulee jatkossakin vaihtelemaan maakuntien sisällä. Harvaan asutuille alueille muodostuisi todennäköisesti vähemmän saatavuutta parantavaa lisätarjontaa. Maakuntien liikelaitoksille on luotu suuret tavoitteet ja vastuut. Valinnanvapauslakiesityksessä todetaan, että “maakunnan liikelaitoksien tulisi kaikissa tilanteissa varmistaa riittävät palvelut ihmisille maakunnan eri osissa”. Asiantuntijat ovatkin nostaneet esille, että palvelujen saatavuuden ja yhtenäisen tason varmistaminen eri puolilla maakuntaa saattaa nostaa maakunnan kustannuksia esimerkiksi palveluista maksettavien korvausten ja henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin myötä.

Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan, miten hallitus onnistuu yhdistämään yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut, sote-uudistuksen suuriin säästötavoitteisiin.