Yksilön teoista kohti ilmastoyhteiskuntaa

Nykyisellä individualismin aikakaudella on ymmärrettävää, että ilmastonmuutoksen torjunnasta puhutaan yksilön tekoina ja valintoina. Ilmastoteot eivät voi kuitenkaan jäädä ainoastaan yksilöiden harteille.

Tarvitsemme poliittisia päätöksiä, rakenteellisia muutoksia sekä yhdyskuntarakenteen uusimista – meidän tulee ottaa myös yritykset mukaan. Käytännössä yhteiskunnassa on tapahduttava laajoja muutoksia jo seuraavan parin hallituskauden aikana.

Miksi yksilöiden vastuuttaminen ei toimi?

Vaikka ihmisten kulutustottumukset muuttuvatkin koko ajan ja eettisestä kuluttamisesta on tullut trendi, ei “valinnoilla voit vaikuttaa” -tyyppinen retoriikka ole toiminut niin nopeasti kuin ilmastonmuutoksen torjuminen vaatisi.

Esimerkiksi lihankulutus pysyi vuosina 2017-2018 ennallaan ja kotimaan sisäinen lentomatkustaminen on niin ikään vain lisääntynyt. Käytännössä merkittävää, koko kansaa koskevaa kehitystä yksilöiden kuluttamisen suhteen ei ole tapahtunut edes niillä osa-alueilla, joista on eniten puhuttu julkisuudessa.

Emme ole vain kuluttajia – vaan myös kansalaisia

Vaikka talousjärjestelmämme pyrkiikin näkemään yksilöt kuluttajina – elämme myös kansalaisyhteiskunnassa, jossa jokainen yksilö voi harjoittaa aktiivista kansalaisuutta.

Siis: Jokainen meistä on myös osa demokraattista poliittista järjestelmää, jossa kansalaisilla on oikeus, velvollisuus ja vastuu toimia. Yhteiskunnalliset rakenteet ja instituutiot muuttuvat vasta, kun päätämme, että niiden on muututtava. Lainsäädäntö on tähän luonnollisesti yksi keino, mutta vähintään yhtä tärkeää on asenneilmapiiri ja sen muutos: Olemmeko valmiita tarkastelemaan elämäntapaamme ja siihen liittyviä ilmiöitä uudesta näkökulmasta?

Millaista on sitten aktiivinen ilmastokansalaisuus?

Tänä kuluneena keväänä olemme nähneet jo monenlaisia versioita siitä, mitä yksilöt voivat tehdä kansalaisina ilmaston eteen. Ilmastotyötä  on tehty lakkoilemalla, marssimalla, keräämällä vetoomuksia, perustamalla some-kampanjoita, lobbaamalla – ja nimenomaan isolla joukolla. Muutos ilmastotoimijoiden määrässä on huomattava.

Täällä Keski-Suomessakin on ollut verrattain aktiivinen ilmastotoimijoiden ryhmä, joka toimii osana kansallista ja kansainvälistä ilmastoliikehdintää. Esimerkiksi valtakunnallinen Opiskelijoiden ilmastolakko sai alkunsa juuri Jyväskylästä ja levisi täältä käsin ympäri Suomen aina Rovaniemeltä Helsinkiin asti.

Ollakseen aktiivinen ilmastokansalainen ei tarvitse siis tyytyä kuluttamaan, vaan yhä useammalla paikkakunnalla voi liittyä muiden joukkoon ja etsiä oman tapansa vaikuttaa. Tärkeintä on, että päättäjien suuntaan välittyy selkeä viesti: 70% suomalaisista on valmiita ilmastotekoihin ja haluavat sen eteen myös poliittisia päätöksiä.

Miksi on ilmaston kannalta tärkeää äänestää?

Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä ilmastoteoista on äänestäminen: Se on helpoin tapa vaikuttaa poliittisen järjestelmän toimintaan yksilönä. Meillä kansalaisilla on oikeus vaatia muutosta – ja äänestäessä emme ainoastaan vaadi, vaan myös valitsemme ihmiset tekemään sitä muutosta.

Nyt sunnuntaina valittavat kansanedustajat päättävät valtion budjetista, säätävät lait ja vetävät linjat kansalliseen politiikkaan. He tekevät päätöksiä, jotka pureutuvat sekä jokaisen suomalaisen henkilökohtaiseen elämään että suuremmassa mittakaavassa globaaliin toimintaan Suomen ulkopoliittisten linjojen kautta.

Lyhyesti ilmaistuna: Kansanedustajat päättävät paitsi monista meidän ilmastoteoistamme, myös huomattavasti isompien toimijoiden, kuten yritysten ilmastoteoista. Etenkin ministerien kautta olemme myös vaikuttamassa siihen, miten muut maat toimivat ilmaston eteen meidän kanssamme.

Äänestämättä jättäminen vinouttaa päätöksentekoa ja aiheuttaa pahimmillaan yliedustuksen tietyille ryhmille ja heidän intresseilleen. Äänestämällä saa siis lisäpainoa niille intresseille ja kehityssuunnille, mitä itse kannattaa.

Jos siis ilmastokysymykset mietityttävät, mene ja äänestä.

Onko puolueissa eroja ilmaston suhteen?

Monesti kuulee sanottavan, että Suomen puolueissa ei ole juurikaan eroja. Ilmastopolitiikan osalta tämä ei todellakaan pidä paikkaansa: eroja on ja ne ovat monilta osin myös isoja. Vaikka monet muutkin puolueet kuin Vihreät puhuvat ilmastoasioista, merkittävä ero näkyy siinä, miten valmiita ollaan toimimaan käytännössä.

Suomen luonnonsuojeluliitto listasi juuri Suomen puolueet niiden ympäristölinjausten mukaan. Katso täältä videot, jotka selventävät eroja.

Listaus perustui paitsi puolueiden ohjelmiin, myös liiton omaan ympäristökyselyyn. Vihreät oli kaikkein eniten valmis toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta. Vasemmistoliitto tuli selvityksessä hyvänä kakkosena. Muut puolueet tulevat selkeästi perässä. Lue lisää täältä.

Samanlainen lopputulos löytyy myös Suomen Kuvalehden artikkelista, jossa Vihreät oli niin ikään halukkain tekemään konkreettisia ilmastotekoja.

Kun siis äänestät, muista, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja ilmaston kannalta on merkittävää, mille puolueelle äänesi annat.

Myös sillä on väliä, että päätyykö äänesi saanut puolue hallitukseen tekemään ensi hallituskauden merkittävimpiä poliittisia linjauksia. Ilmastonmuutoksen torjunnan on oltava ehdottomasti yksi näistä linjauksista – jos mielimme säilyttää kotiplaneettamme monilta osin elinkelpoisena. Mieti siis, minkä puolueen haluat hallitukseen.

Meillä ei ole varaa odottaa ja himmailla enää yhtään hallituskautta. Suomesta on tehtävä ilmastoyhteiskunta nyt.