Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Keski-Suomessa kaivataan nyt tukea sekä koronakriisissä että työn murroksessa

Teksti julkaistu alunperin Sisä-Suomen lehdessä.

Koronakriisi on iskenyt kovaa yhteiskuntiin. Hallitus on pyrkinyt ottamaan iskua vastaan valtion tasolla ja tukenut taloutta sekä ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Olemme tukeneet yrityksiä ja käyttäneet mittavasti rahaa kriisin hoitoon, jotta selviämme yhdessä. 

Keski-Suomi on jo ennen koronaa saanut osansa vaikeasta taloustilanteesta. Maakuntamme tilanne vaikeutui entisestään, kun uutiset UPM aikomuksesta sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä tulivat julki. 

Uutinen oli kova isku erityisesti jämsäläisille, mutta myös koko Keski-Suomelle. Jokainen irtisanominen on kova inhimillinen isku irtisanotuille että heidän perheilleen. Lapsuuteni Äänekoskella kasvaneena tiedän, miten yhdenkin yrityksen taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa koko kaupungin hyvinvointiin. 

Vaikeina aikoina yhteistyön merkitys korostuu. Kaikki Keski-Suomen kansanedustajat pitävätkin tärkeänä, että työttömiksi jääville ihmisille tarjotaan tarvittavat tukitoimet, jotta mahdollisimman moni löytää nopeasti uuden työn. Kuntien tukeminen on todella tärkeää, jotta niillä riittävät resurssit inhimillisen hädän hoitamiseksi sekä asukkaiden ja yritysten tulevaisuususkon palauttamiseksi.

Paperin kysynnän laskulle emme mahda mitään. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten tuemme kuntia ja alueita, joissa isot rakennemuutokset tapahtuvat.Koronan taloudelliset jälkimainingit voivat olla vasta tulossa ja irtisanomisia saatetaan nähdä lisää. 

Haastetta luo myös se, että Suomi on iso maa, ja eri maakuntien välillä on merkittäviä eroja. Reilu muutos edellyttääkin näiden alueellisten erojen tunnistamista ja erityispiirteen huomioimista politiikassa. Koko Suomessa on toteutettava paikallisesti toimivaa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Joustavat mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat työllistyä uusille aloille ja jatkaa elämäänsä. 

Eduskunnassa ollaan tänä syksynä ison haasteen edessä. Emme voi enää keskittyä pelkästään koronakriisin hoitoon, vaan meillä on ratkottavana monia isoja ongelmia eri tasoilla – aina työllisyystoimista ilmastokriisin ehkäisemiseen. Samaan aikaan meillä on edessä välttämättömiä isoja rakenteellisia uudistuksia, kuten sote-uudistus ja sosiaaliturvan uudistaminen. Näihin kaikkiin hallituksen on tartuttava loppukaudella koronasta huolimatta.

Panostukset esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvaan olivat hyvä alku, mutta meidän olisi kyettävä muokkaamaan sosiaaliturvaamme kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se kykenee turvaamaan ihmisiä nopeasti kriisitilanteissa.

Korona keväästä tulee ottaa myös opiksi. Panostukset esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvaan olivat hyvä alku, mutta meidän olisi kyettävä muokkaamaan sosiaaliturvaamme kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se kykenee turvaamaan ihmisiä nopeasti kriisitilanteissa. Meidän on huolehdittava siitä, että myös sosiaaliturvamme vastaa nykyajan ilmiöihin ja haasteisiin. 

Vaikka Keski-Suomi joutuukin kokemaan nyt osansa työn murroksesta, on meillä silti myös kokemusta tulevaisuuden aloista: Meiltä löytyy paljon osaamista muun muassa puhtaasta teknologiasta ja IT-alalta. Jyväskylän aloitetaan myös juuri diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä koulutus. 

Tulevaisuuden työpaikoista merkittävä osa on juuri näitä korkean teknologian ja osaamisen tehtäviä ja niissä olemme vahvoilla. Toisaalta etätyö näyttää nyt vakiinnuttaneen asemansa, mikä helpottaa työskentelyä myös maakuntakeskuksien ulkopuolella.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Nyt on aika purkaa tilkkutäkki – uuden sosiaaliturvan tulee turvata kaikissa elämäntilanteissa

Julkaistu alunperin Sisäsuomalaisessa 11.3.2020

Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat olleet jo pitkään syitä, miksi lähdin politiikkaan. Hyvinvointivaltion rakenteita on jatkuvasti kehitettävä, jotta ne eivät horju teknologian kehityksessä, työn murroksessa ja väestön vanhentuessa.

Kansanedustajana olenkin pyrkinyt pääsemään sinne, missä hyvinvointivaltiota ylläpidetään  – joko suoraan tai välillisesti: Perustuslakivaliokunnassa olemme varmistamassa, että etenkin isot laki- ja rakennemuutokset palvelevat ihmisiä yhdenvertaisesti ja ihmisoikeuksien mukaisesti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa puolestaan pyrimme muun muassa siihen, että yhä useampi pääsisi työelämään.

Tovi sitten minut valittiin sosiaaliturvan uudistuskomitean jäseneksi. Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistyy nyt keväällä 2020 ja kestää vuoteen 2027 asti. Mukana on edustajia kaikista puolueista. Olen tästä nimityksestä erityisen iloinen, sillä haluan kehittää sosiaaliturvaa niin, että se vastaa ihmisten nykyisiin tarpeisiin ja parantaa kaikista köyhimpien asemaa. 

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on tilkkutäkki, eikä pieni paikkailu siellä täällä enää auta. Järjestelmä on monilta osin epäselkeä ja aiheuttaa tilanteita, joissa osa jää vaille minkänlaista turvaa. Tarvitsemme perustavanlaatuisia uudistuksia, jotta sosiaaliturva vastaisi 2020-luvun haasteisiin: pätkätöihin, opiskelun ja työn yhteensovittamiseen, osatyökykyisenä työskentelyyn. 

Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, vaan monilta osin palveluista: Ihmisille tulisi tarjota nykyistä enemmän laadukkaita, monialaisia ja henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluita yhdeltä luukulta. Esimerkiksi työhön tulee kannustaa ennemmin laadukkailla TE-palveluilla kuin leikkaamalla perusturvaa. 

Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, vaan monilta osin palveluista

Vihreiden tavoitteena on siirtyminen pitkällä aikavälillä kohti perustuloa: Tulevaisuuden perusturvan tulisi olla kaikille maksettava vastikkeeton etuus, joka vähentäisi loputonta paperisotaa ja antaisi elämään turvaa yllättävien, jo valmiiksi kuormittavien tilanteiden varalle. Parhaimmillaan perustulo ottaa huomioon kaikenlaiset elämäntilanteet; esimerkiksi sen, kun opiskelija siirtyy työelämään tai kun pienyrittäjällä loppuvat tulot yllättäen.

Perustuloon siirtyminen tapahtuu pienin askelin, joita tälläkin hallituskaudella otetaan. Viime vuosina sosiaaliturvasta on tehty henkilökohtaisempaa ja aikuisten välisiä elatusvelvollisuuksia on purettu. Seuraavaksi olisi tärkeää yhtenäistää etuuksia, jolloin etuuksien väliin ei voi enää niin helposti tippua.

Sosiaaliturvan uudistaminen tulisi tehdä niin, että se purkaisi aidosti byrokratiaa. Sosiaaliturva on meitä ihmisiä varten, ei hallintoa varten. Pahimmillaan byrokratia estää työllistymisen, jos toimeliaisuus aiheuttaa epävarmuutta etuuden saamisesta. 

Erityisen tärkeää on, että meillä on yhteinen ja laaja-alainen tilannekatsaus. Viesti nyt käynnistyvälle sotu-uudistuskomitealle on selkeä: Ilman luottamusta kansalaisiin, rohkeaa kokeilemista ja tutkittua tietoa emme saa selville, millainen sosiaaliturva olisi kaikkein yhdenvertaisin ja paras.