Lukioihin kohdistuvat leikkaukset ovat leikkauksia nuorten tulevaisuudesta

Suomalaisten keskuudessa elää ajatus siitä, että nuorissa on tulevaisuus. Tämä tulevaisuus on kuitenkin riippuvainen niistä resursseista, joita Suomen valtio kohdentaa koulutuksen piiriin. Juuri ennen vaalena eronnut hallitus ehti leikkaamaan lähes 1,5 miljardilla koulutuksesta, mikä on heijastunut voimakkaasti toisen asteen opiskelijoiden arkeen.

Leikkaukset tuntuvat myös Jyväskylän lukiolaisten arjessa

Niin ikään Jyväskylän lukiotarjonta on pienentynyt huomattavasti viime vuosina ‒ ja lukioiden yhdistymisten myötä on muodostunut jopa 1200 opiskelijan suurlukioita.

Fuusioituneille lukioille on osoitettu uudet tilat, jotka eivät mahdollista samankaltaista opiskelija-opettajakontaktia kuin pienemmissä lukioissa. Moni opiskelija jää kaipaamaan apua oppimiseen, kun luokkakoot kasvavat jo lähemmäs puoltasataa opiskelijaa kurssia kohden.

Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt huomattavasti

Viime vuoden kouluterveyskyselyt kertovat järkyttäviä faktoja – jo joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön useamman kerran viikossa. Lukiolaisten etujärjestö Suomen lukiolaisten liittokin varoittaa lukiolaisten kasvaneesta uupumuksen tunteesta arjessa.

Vastaus tähän lukiolaisten hyvinvointivajeeseen ei voi olla koulutuksesta leikkaaminen.

THL – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksista ilmenee, että moni opiskelija kaipaisi koulupsykologin tai -kuraattorin apua, mutta ei ole sitä toistaiseksi saanut. Kun opiskelijoista tulee yksilöiden sijasta massaa, on vaikea tarttua yksilöiden ongelmiin.

Kun opiskelijoita on samassa rakennuksessa noin 1200, ei yksittäinen koulukuraattori tai toisinaan paikalla oleva koulupsykologi riitä, vaan jokaisen pitäisi saada tarvittaessa apua lyhyellä odotusajalla. Kouluypsykologien ja -kuraattorien määrää on lisättävä – ja samalla on panostettava päivittäiseen yhteisölliseen työhön.

Toisen asteen koulutuksen puuttuminen altistaa syrjäytymiselle

Suomessa on eri arvioiden mukaan noin 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. THL:n arvioiden mukaan syrjäytynyt toisen asteen koulutusta käymätön nuori aiheuttaa yhteiskunnalle jopa 370 000 euron lisäkustannuksen. Nuorten syrjäytyminen käy siis pitkällä juoksulla todella kalliiksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteutti viime elokuussa tutkimuksen, jonka tulokset ovat kiistattomat: 92 % suomalaisista uskoo, että koulunkäynnin tukeminen on toimiva keino nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Toisen asteen ja eritoten lukiokoulutuksen rahoitus kuuluu palauttaa takaisin vanhaan uskoonsa, sillä nuo eurot eivät ole vain tilastoja ja numeroita – niillä saadaan opinto-ohjaajia, pienempiä kurssikokoja, parempaa opiskelijahuoltopalveluiden saatavuutta ja lukiolaisten arkea sujuvammaksi.