Teksti on alunperin julkaistu Sisä-Suomen lehdessä 12.1.2020.
Uusi vuosi ja uudet lupaukset. Tunnustan olevani juuri se tapaus, joka uuden vuoden kynnyksellä tekee milloin mitäkin lupauksia. Yleisin lupaukseni on klassikko: kuntosalijäsenyyden hankkiminen ja tottakai elämäni kuntoon pääseminen!
En ole ainut. Ihmiset ympäri maailmaa muodostavat isoja odotuksia vuoden vaihteelle. Me suomalaiset emme ole tästä poikkeus. Tänä vuonna urheilen, matkustelen, olen tehokkaampi töissä, vietän enemmän aikaa perheen kanssa ja lopetan tupakoinnin. Kuulostaako tutulta lupauksilta?
Uuden vuoden kynnys on looginen paikka pohtia kulunutta vuotta ja hyvä hetki aloittaa uutta – ja siksi uudenvuodenlupaukset ovat suosittuja. Monesti lataamme tulevaan vuoteen niin isoja toiveita ja lupauksia, että niiden täyttäminen käy vaikeaksi. Uudenvuodenlupauksiin liittyykin monesti myös pettymyksiä, jos suunnitelmat eivät menekään niin kuin aluksi toivoi.
Tiukkojen lupausten sijaan vuoden alussa olisikin hyvä pohtia, elääkö omien arvojensa mukaista elämää. Jos elämä tuntuu olevan yhtä juoksemista niin töissä kuin vapaa-ajalla, on pysähtymisen paikka. Itseltään voi kysyä, miten voisit parantaa omaa hyvinvointia ja liittyykö niihin muutoksia joihin voisi itse vaikuttaa? Monesti kyse on niistä pienistä asioita arjessa, jotka tekevät sinut onnelliseksi – isojen tavoitteiden sijaan.
Ja toisaalta on hyvä muistaa myös se, että elämäsi saattaa olla hyvää juuri sellaisena mitä se jo on. Ei kenenkään tarvitse tehdä tavoitteita tai suunnitella muutoksia elämäänsä vain siksi, että vuosi vaihtuu.
Eduskunta on parhaillaan istuntotauolla ja on sitä vielä muutaman viikon. Tänä aikana minulla on ollut pitkästä aikaa mahdollisuus levätä ja nukkua kunnolla. Ladata akkuja tulevaa kevättä varten.
Olen ennättänyt myös pitkästä aikaan rauhassa pohtia ja miettiä elämääni. Hämmästyksekseni huomasin, että vaikka olin tehnyt koko viime vuoden enemmän töitä kuin koskaan, en ole tyytyväinen. Ajatuksissani pyöri sen ympärillä, että olisi pitänyt tehdä vielä enemmän töitä, olla entistä tehokkaampi ja saavuttaa enemmän.
Vaatisinko kuitenkaan keneltäkään muulta tuota samaa, jota vaadin itseltäni? En.
Vaatisinko kuitenkaan keneltäkään muulta tuota samaa, jota vaadin itseltäni? En.
Armollisuus tai siis siinä harjaantuminen tulee olemaan tulevan vuoden ainoa lupaukseni. Armollisuus muita kohtaan, mutta erityisesti itseäni kohtaan. Hyvinvointia on paljon helpompi rakentaa, kun kuuntelee kehon ja mielen tarpeitaan, tekee itselleen sopivia valintoja ja on armollinen itselleen.
Armollisuus vaatii minulta oman ajatusmaailman muuttamista. Olenkin uuden oppimisen äärellä, joka lähtee siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että minä riitän tällaisena kuin olen. Riittää, että teen parhaani. Helpommin sanottu kun sisäistetty.
Matka on kuitenkin aloitettu. Tule mukaan. Aloita uusi vuosi armollisesti.