BellaForsgren_0081lowres

Sosiaaliturva pitää uudistaa perusteellisesti!

by Blogi

Kulunut vaalikausi on osoittanut, että sosiaaliturvan uudistamisella on todella kiire. Kohtaamme yhteiskuntana entistä enemmän ennakoimattomia kriisejä. Korona ja Ukrainan sota ovat jo vaikuttaneet kriittisesti monien toimeentuloon. Tiedämme, että ilmastokriisin vaikutukset kolkuttelevat oven takana.

Toimin kuluneena kautena vihreiden edustajana parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa. Pitkän vääntämisen jälkeen komitea pääsi sopuun sosiaaliturvan kehittämisen seuraavasta askeleesta – yksi perusturvaetuus sai yksimielisen kannatuksen.

Komitea siis esittää, että syyperusteiset perusturvaetuudet eläkkeitä lukuun ottamatta yhtenäistettäisiin ja yhdistettäisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa ja vähimmäismääräisiä kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja.

Idea ei ole ollenkaan uusi, sillä jo vuonna 2018 professori Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä esitti perusturvaetuuksien yhdistämistä. Nyt olisikin ensi hallituskaudella mahdollisuus vihdoinkin ottaa tämä tärkeä askel ja uudistaa vihdoinkin sosiaaliturvaa. Ja mikä parhainta, yksi perusturvaetuus olisi askel kohti perustuloa.

Järjestelmän uudistamiselle on kova tarve. Nykyinen järjestelmä on paikoin todella byrokraattinen, ja pahimmillaan byrokratia estää tällä hetkellä työllistymisen. Sosiaaliturva on meitä ihmisiä varten, ei hallintoa varten.

Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin politiikkaan. Hyvinvointivaltion rakenteita on jatkuvasti kehitettävä, jotta ne eivät horju globaaleissa kriiseissä, teknologian kehityksessä, työn murroksessa ja väestön vanhentuessa. Uudistus tulee tehdä ihmisten hyvinvointi edellä.

BellaForsgren_0255lowres

Psykoterapiakoulutus maksuttomaksi!

by Blogi

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Jokainen mielenterveyden ongelmista työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut on inhimillinen tragedia, mutta myös kansantaloudellinen haaste.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset kustantavat Suomelle jopa 11 miljardia OECD:n mukaan. Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen heiketessä meillä ei ole varaa päästää yhtään ihmistä mielenterveyden osalta huonoon kuntoon.

Moni tietääkin, että psykoterapian saatavuudessa on alueellista epätasa-arvoa ja myös valtakunnallisesti suuria puutteita. Psykoterapeuttikoulutus on monille ammattilaisille liian kallis täydennyskoulutus. Psykoterapeuttikoulutus maksaa noin 20 000–60 000e riippuen psykoterapia suuntauksesta. Psykoterapeuttikoulutus on ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka opiskelija joutuu kustantamaan kokonaan itse.

Psykoterapeuteista yli kolmasosa on eläkeikäisiä. Meille on jo nyt huutava pula alan osaajista, eikä tilanne ole helpottumassa tulevaisuudessa, jos emme tee mitään.

Psykoterapeuttikoulutusten rahoittaminen julkisin varoin maksaisi itsensä takaisin ja edistäisi yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.

Psykoterapian lisäksi on tärkeää panostaa muihin terapiamuotoihin. Vaikka pitkäaikaisen psykoterapian lisääminen on tärkeää, niin moni psykoterapiassa hoidettava ongelma olisi hoidettavissa myös kevyemmillä hoitomuodoilla.

Terapiatakuu ja sen vaatimat lisäresurssit olisivat tehokas keino puuttua mielenterveyden ongelmiin ennen niiden pahentumista, mikä osaltaan vähentäisi kustannuksia psykoterapian ja työkyvyttömyyseläkkeen tarpeen vähentyessä.

Mielenterveyden ongelmien hoidon lisäksi on hyvin tärkeää myös panostaa siihen, ettei mielenterveysongelmia pääsisi syntymään. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisen syihin on paneuduttava.

BellaForsgren_0094lowres

Menestyminen vaatii investointeja tieteeseen ja tutkimukseen

by Blogi

Tulevaisuuden kilpailukyky varmistetaan ainoastaan vahvalla osaamisella ja laadukkaalla tutkimuksella. Business Finlandin viime vuonna tekemän kyselyn perusteella tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioinvestointeja (TKI) jarruttaa tällä hetkellä eniten sopivan osaamisen puute. Selvityksessä 35 prosenttia vastaajista katsoi osaajien saatavuuden olevan Suomessa kilpailijamaita heikommalla tasolla. Myös julkinen rahoitus koettiin puutteelliseksi ja sen periaatteet liian ennakoimattomiksi.

Kuluvalla hallituskaudella tiedeleikkausten sarja katkaistiin ja TKI-rahoituksen suunta käännettiin nousujohteiselle uralle. Vuoden 2009 tason saavuttamiseen on vielä matkaa ja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kasvua sekä julkisessa että yksityisessä rahoituksessa. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa TKI-rahoituksesta tulee yrityksiltä itseltään. Yksityisen rahoituksen määrän kasvattamiseksi on verotusta kehitettävä erityisesti vihreän talouden investointeihin kannustavaksi.

Vastuuta tulevaisuudesta ei voi heittää ainoastaan yritysten varaan vaan myös julkisen rahoituksen määrää on nostettava ja se on suunnattava korkeakoulutukseen ja  perustutkimukseen. Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, joka ei pyri suoraan ratkaisemaan tiettyä käytännöllistä ongelmaa vaan kumpuaa tieteenalojen sisäisestä kehittymisestä ja uteliaisuudesta uusia avauksia kohtaan. Soveltava tutkimus sen sijaan hakee tieteen keinoin ratkaisuja yhteiskunnalliseen tai tekniseen kysymykseen. Kumpaakin tutkimusta tarvitaan uusien tieteellisten läpimurtojen ja innovaatioiden perustaksi.

Rahoituksen ohjaaminen pelkästään soveltavaan tutkimukseen kaventaa tieteen tekemisen horisonttia. Jos tutkimuksen tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pystyttävä esittämään jo rahoituksen hakuvaiheessa, on vaarana, että rohkeat avaukset jäävät tekemättä. Viime vuosina olemme lukuisia kertoja saaneet huomata, että ympäröivän maailman ennakoiminen on joskus mahdotonta. Siksi tarvitsemme myös tutkimusta, joka ei ainoastaan reagoi ympäröivään yhteiskuntaan vaan etsii vastauksia ennakoivasti.

Rahoituksen kohdentaminen on jätettävä tutkimuksen ammattilaisten päätettäväksi. Jatkuvasti vaihtuvat rahoitusmallit ja niihin reagoiminen kaventavat korkeakoulujen mahdollisuutta panostaa tulevaisuuden kannalta merkittäviin uusiin avauksiin ja perustutkimukseen. Korkeakouluja ei tule nähdä ainoastaan tutkintoautomaatteina vaan on muistettava, että niiden tehtävä perustuu aallon harjalla tehtävään huippututkimukseen.

Suomen talouden kestävä kasvu kumpuaa osaamisesta ja tieteellisistä läpimurroista ja niiden perusteella tehdyistä uusista innovaatioista. Tarvitsemme onnistuaksemme laadukasta perustutkimusta ja tieteen rohkeaa soveltamista. Myös TKI-rahoituksen kasvattaminen on mahdollista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

BellaForsgren_0205lowres

Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä!

by Blogi

Työelämämme tarvitsee lisää työntekijöitä jo olemassa oleviin työpaikkoihin sekä uusiin tulevaisuuden töihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että Suomessa lähes puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee lähivuosina uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta. Avautuvien työpaikkojen osaamistason on myös arvioitu nousevan tulevaisuudessa, eli korkeakoulutettua työvoimaa tarvitaan entistä enemmän.

Kestävyysvajetta pahentava osaamisvaje on otettava hallintaan koulutuksella. Työikäisen väestön osaaminen on turvattava systemaattisella ennakoinnilla ja jatkuvalla oppimisella, joka keskittyy erityisesti työikäisten mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan. Tällä hallituskaudella on valmisteltu jatkuvan oppimisen uudistusta, jossa tarkastellaan työelämän tarpeita, koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa.

Jatkuvan oppimisen saavutettavuus on tärkeää niin työelämässä kuin sen ulkopuolella oleville. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin elämän eri vaiheissa. Toisen asteen ja korkeakoulujen rahoitusta on kehitettävä siten, että koulutuksen järjestäjillä on aito mahdollisuus toteuttaa erilaisia jatkuvaa oppimista tukevia koulutusratkaisuja.

Jatkuvan oppimisen toteutuminen ja korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen vaativat panostuksia koko opintopolulle ja kaikkien opiskelijoiden osaamisen ja kykyjen tunnistamista.  Tämä edellyttää asiantuntevaa ohjausta ja riittävää tukea sekä opiskelijoille että muodollisen koulutuksen ulkopuolella oleville.

Työvoiman osaamisen varmistamiseksi on luotava pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili.  Koulutustilin kaltaiset ratkaisut voivat kuitenkin päätyä hyödyttämään eniten jo valmiiksi kouluttautuneita ja muuten hyvässä asemassa olevia. Siksi opintojen aikainen toimeentulo tulisi turvata ja esimerkiksi työttömyysturvalla tai sairauspäivärahalla opiskelua tulisi helpottaa. Näin rakennetaan kestävää yhteiskuntaa, joka tukee kaikkien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

BellaForsgren_0171lowres

Työrauhaa toisen asteen koulutukseen

by Blogi

Koulutus on Suomen tulevaisuuden keskeinen resurssi sekä inhimillisesti että taloudellisesti, ja toisen asteen koulutuksella on tässä keskeinen rooli. Oppimistulokset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista koulutuksen rahoituksessa.

Tällä hallituskaudella koulutuksen pysyvää rahoitusta on lisätty edellisten kahden hallituksen leikkausten paikkaamiseksi. Oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen lisäsi peruskoulun päättäneiden yhdenvertaisuutta mutta kiristi samalla jo ennestään tiukkoja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen resursseja. Pidemmällä aikavälillä vanhempien tuloista riippumaton opiskelumahdollisuus takaa yhteiskunnalle sivistyneitä ja taitavia eri alojen osaajia.

Vaikeinakaan aikoina koulutuksesta ei ole varaa säästää. Tulevien päättäjien on varmistettava rpitkäkestoinen ja ennakoitava perusrahoitus sekä lukioille että ammatilliselle koulutukselle.

Taitavakaan opettaja ei pysty toimimaan yhä monimuotoistuvan opiskelijajoukon parissa, jos rahoitus ei mahdollista riittävää määrää opinto-ohjaajia, erityisopettajia ja tukiopetusta, puhumattakaan hyvinvointialueiden vastuulla olevista kuraattoreista, terveydenhoitajista ja psykologeista. Opettajien tulee saada keskittyä opetukseen.

Olen huolissani lukiolaisten jaksamisesta: valtaosa opiskelijoista pitää opiskelua raskaana monien vaatimusten ristipaineessa. Meillä ei ole varaa uuvuttaa nuoria ihmisiä jo toisella asteella. Lukioissa tarvitaankin nyt työrauhaa, eli kohtuullisia ryhmäkokoja ja riittävästi opiskeluhuollon henkilöstöä, jotta opiskelijat pystyvät keskittymään opiskeluun.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yhtä lailla työrauhaa. Sipilän hallituksen reformi saattoi nuoret ja aikuiset yhteen ja lisäsi työelämässä tapahtuvaa oppimista lähiopetuksen kustannuksella. Vaikka reformi toi mukanaan tervetulleitakin uudistuksia, se lisäsi opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja muutti rahoitusta suoritusperusteisemmaksi. Reformia sovelletaan oppilaitoksissa eri tavoin erilaisin tuloksin.

Nyt olisi aika tutkia sitä, vastaako reformi erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vai sysääkö se liikaa vastuuta opiskelijalle itselleen.

BellaForsgren_0030lowres

Koulutuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle

by Blogi

Suomalaisten lasten oppimistulokset ovat laskeneet jo yli 20 vuoden ajan. Tämän suunnan kääntämiseksi koulutukseen on panostettava lisää rahaa. Esimerkiksi Ruotsissa lisäresurssit näkyvät jo nyt parantuneina oppimistuloksina, kun taas Suomessa pitkäjänteiset panostukset koulutuksen rahoitukseen ovat jääneet tekemättä.

Eniten minua peruskoulutuksen ahdingossa huolestuttaa oppilaiden kasvava eriarvoistuminen. Erityisesti vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin aikaisempaa vahvemmin. Resurssien puute osuu juuri niihin, jotka tarvitsisivat eniten tukea. Tämä kehitys rapauttaa periaatetta tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle.

Haluammeko, että heikommista lähtökohdista opintien aloittavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät vaille tasa-arvoisia mahdollisuuksia? Heidän joukossaan on esimerkiksi kuulo- ja näkövammaisia, oppimisen vaikeuksien kanssa eläviä sekä suomea toisena kielenä puhuvia.

Kuluvalla hallituskaudella toteutettiin Oikeus oppia –kehittämisohjelma, jonka tavoitteena oli parantaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua sekä lisätä niiden tasa-arvoa. Ohjelman kautta rahoitettiin monia tärkeitä hankkeita, jotka liittyivät esimerkiksi oppimisen tukeen, inkluusion kehittämiseen ja lasten digitaalisiin taitoihin.

Nämä ovat asioita, joita ei voida kuitenkaan jättää pelkkien määräaikaisten hankkeiden varaan, vaan ne pitäisi olla osa päiväkotien ja koulujen pysyvää rahoitusta.

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Suomalainen koulutus on perinteisesti pystynyt tarjoamaan jokaiselle oppijalle tasavertaisen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Nykyisin lapset ovat varhaiskasvatuksen tai koulun aloittaessaan taustoiltaan yhä monimuotoisempia, ja osaamme myös tunnistaa erityisen tuen tarpeita aikaisempaa paremmin. Koulutuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle kärkitasolle, jotta jokainen lapsi saa yhdenvertaisen ja laadukkaan oppimispolun ilman syrjintää ja ennakkoluuloja.

Näissä vaaleissa meidän on uskallettava panostaa tulevaisuuteen.