Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Koronakriisistä noustaan kestävällä elvytyksellä

Teksti on julkaistu alunperin mielipidekirjoituksena Keskisuomalaisessa 5.6.2020.

Koronapandemia on muuttanut maailmaa ja tapaamme toimia monella tavoin. Akuutissa kriisissä on ollut oikein huolehtia ensin ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, sekä pyrkiä tukemaan yritysten selviytymistä yllättävässä tilanteessa.

Kriisi on nostanut keskusteluun huoltovarmuuden ja tuonut esiin monia hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Pandemian hoitaminen on myös heikentänyt kuntien ja valtion taloustilannetta entisestään.

Toisaalta nyt on syntynyt valtava määrä uusia toimintatapoja, joita on otettu käyttöön joustavasti ja ennakkoluulottomasti.

Nyt on aika keskustella siitä millaisten arvojen pohjalle koronan jälkeistä Suomea rakennamme. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden ja planeettamme kestokyvyn heikkeneminen vaikuttavat elämäämme jo nyt monin tavoin.

Askeleet kohti hiilineutraalia Suomea ovat askeleita kohti entistä ennakoivampaa ja selviytymiskykyisempää Suomea.

Moni on joutunut koville tänä keväänä: perheissä on venytty moneen, kun kaikki ovat koko ajan kotona.

Toisaalta useat ikääntyneet tai yksinasuvat ovat kokeneet yksinäisyyttä. Pienten pulmien kasvamista isoiksi ongelmiksi ehkäistään parhaiten varmistamalla riittävä ja oikea-aikainen tuki ja apu niitä tarvitseville.

Erityisesti on pidettävä huolta lasten ja nuorten mahdollisuudesta terveeseen ja turvalliseen kasvuun sekä hyvään oppimiseen.

Monella on nyt vakava huoli toimeentulosta ja mikäli kriisi jatkuu pitkään, todennäköisesti yhä useampi joutuu Kelan tarjoaman tuen varaan. Nyt on oikea aika edetä kohti perustuloa. Etenkin kriisitilanteissa tarvitsemme perusturvaa, joka kattaa yllättävätkin elämäntilanteet.

TYÖPAIKKOJEN säilyttämiseksi on tärkeää tukea yrittäjiä ja yrityksiä siten, että vältetään konkurssiaalto. Sen tulee kuitenkin tapahtua oikeudenmukaisesti ja niin, että koronatukien avulla tosiasiallisesti turvataan työpaikat, eivätkä tuet päädy osingoiksi tai veroparatiiseihin.

Ekologisesti kestävät investoinnit tuottavat tutkitusti työpaikkoja. Tulevan elvytyksen tulee perustua ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan.

Näin luodaan työtä ja toimeentuloa eri puolille maata. Hyviä esimerkkejä tästä ovat energiaremontit, raiteiden sekä pyöräily- ja kävelyinfran sekä sähköautojen latausverkon rakentaminen.

Koronakriisin aikana on hyvinvointivaltiomme osoittanut arvonsa. Jotta voimme turvata hyvinvointimme ylläpitämisen ja vahvistamisen myös tulevaisuudessa, on meidän nyt tehtävä viisaita valintoja ja kestäviä ratkaisuja.

Tavoitteena on oltava yhdessä rakennettu sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta.

 

Bella Forsgrén
Kansanedustaja (vihr.)
Jyväskylä

Meri Lumela
Kaupunginhallituksen pj (vihr.)
Jyväskylä

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Arkadianmäellä hyvinvointivaltion puolesta

Julkaistu aluperin Yhteiset lapsemme-lehdessä 19.12.2019.

Maailmalla kiertäessäni ymmärsin, kuinka hyvässä asemassa olinkaan moneen kansainväliseen ystävääni nähden. Ymmärsin sen olevan pitkälti hyvinvointivaltion ansioita. Suomi onkin yksi niistä harvoista maista, joissa suurin osa ihmisistä voi hyvin ja pystyy muun muassa kouluttautumaan ilmaiseksi.

Lähdin mukaan politiikkaan, koska halusin puolustaa ihmisten mahdollisuuksia hyvään elämään taustastaan huolimatta. Hyvinvointivaltio tarvitsee puolustajiaan myös tänä päivänä.
Vaikka moni asia Suomessa on hyvin, huolestuttaa minua huono-osaisuuden kasaantuminen ja siirtyminen sukupolvelta toiselle. Minua motivoikin vaikuttamistyössä eniten eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta. Meidän tulisi tukea ihmisiä nykyistä paremmin ja tehokkaammin jo varhaislapsuudesta asti.

Politiikassa ei minusta kuunnella tarpeeksi lasten ja nuorten mielipiteitä: Liian usein, kun heitä vihdoin kuullaan, heidän mielipiteille ei anneta riittävää painoarvoa. Meidän tulisikin mahdollistaa nykyistä todellisemmat vaikutusmahdollisuudet nuorille ja tehdä parempaa sukupolvipolitiikkaa. Osittain juuri nuorten takia sydäntäni lähellä ovat ilmastonmuutoksen torjunta sekä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.

Poliitikon työ vaatii kärsivällisyyttä: Päätökset voivat syntyä todella hitaasti ja vaivalloisesti. Joskus tuntuukin, että työ on yhtä pään seinään hakkaamista. Siksi onkin tärkeää pitää mielessään iso kuva: Kun liikahdusta tapahtuu oikeaan suuntaan, on se usein vaikuttavaa ja merkityksellistä. Ne hetket voivat olla usein hyvin pieniäkin, kun näkee työnsä jäljen muutoksessa. Ne kuitenkin motivoivat jatkamaan.

Kansanedustajan työ on arkisempaa miltä se usein kuulostaa. Maanantait ovat kansanedustajille niin sanottuja maakuntapäiviä, ja vietänkin ne usein Keski-Suomessa erilaisia tahoja tavaten. Täysistuntoja on iltapäivisin tiistaista perjantaihin. Monet ihmettelevät miksi täysistunnossa on usein tyhjähköä – tämä johtuu siitä, että täysistuntojen päällä on useita verkostojen ja sidosryhmien kokouksia. Aamupäivisin on aina tiistaista perjantaihin valiokuntakokouksia. Niiden välissä yritän käydä syömässä, usein siinä onnistumatta. Lisäksi eduskuntatyöhön kuuluu olennaisesti erilaisten haastattelujen antaminen medialle ja yhteiskunnallinen keskustelu sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustajan työ vaatii tiettyä mielenmaisemaa. Demokratian toimivuus on jatkuvaa kohtaamista ja konfliktia aatteiden välillä. Oman näkökannan ‒ vaikkapa juuri sen hyvinvointivaltion ‒ puolustaminen sekä mahdollisimman suuren vaikutusvallan tavoittelu ovat kansanedustajan tehtäviä.

On hyvä muistaa, että me kansanedustajat olemme vain ihmisiä ja mekin väsymme liian ison työmäärän alle. Olenkin huomannut, että omasta terveydestään on erittäin tärkeää pitää huolta tässä työssä.

Tukiverkko on hyvä olla kunnossa. Minun onni on ollut avustajani, joka tuntee minut entuudestaan. Hän osaa nähdä, kun väsymys alkaa näkymään minussa monesti ennen kuin itsekään huomaan sitä. Näissä tilanteissa on tärkeää osata sanoa myös tarvittaessa ei. Jos kansanedustaja ottaisi vastaan kaikki ne tapaamispyynnöt mitä eri etujärjestöiltä tarjotaan, täytyisi hänen tehdä töitä 24/7h ja sekään ei välttämättä riittäisi.

Tärkeää on myös muistaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan. Jos jokin antaa elämään iloa työn ohella, ovat rakkaat ystävät, jotka yhdessä tukevat toinen toisiaan.

blogi1

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Lapsiköyhyys Suomessa on ollut kasvussa jo pitkään. Tänä päivänä yli kymmenen prosenttia lapsista elää köyhyydessä. Lapsia huostaanotetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja sijoituksista jopa neljäsosan taustalla on vanhempien huono taloudellinen tilanne. Toimeentulon ongelmilla on suora yhteys koko perheen hyvinvointiin. Vähävaraisuus aiheuttaa syrjäytymistä, ylisukupolvista köyhyyttä sekä erityisesti lapsilla horjuttaa kehittymisen perustaa.

Köyhyyden syyt ovat usein perheen työikäisten jäsenten työttömyydessä ja kotitalouden pienituloisuudessa. Vähävaraiset perheet joutuvat tinkimään perustarpeista, kuten ruuasta ja vaatetuksesta. Näistä perusedellytyksistä joudutaan karsimaan niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Esimerkiksi terveydenhuollosta, kuten kalliista mielenterveyspalveluista voidaan joutua luopumaan, vaikka hoidolle olisikin tarvetta.

Köyhyys vaikuttaa lapseen monin tavoin

Köyhyys eriarvoistaa lapsia ikätovereistaan. Vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Köyhyys altistaa myös kiusaamiselle ja syrjinnälle, sekä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja käsitykseen itsestä yhteisön jäsenenä. Köyhyydellä on myös todettu olevan suora vaikutus lapsen koulumenestykseen. Tämä näkyy muun muassa vähävaraisten perheiden lapsien korostumisessa koulunsa keskeyttäneiden tilastoissa.

Perheen taloudellinen tilanne ylisukupolvistuu. Tutkimusten mukaan vauvaikäiset lapset ovat köyhyyden vaikutuksille kaikista alttiimpia. Mitä nuorempana lapsi kokee köyhyysjakson ja mitä pidempi se on, sitä kauemmaskantoisia vaikutuksia sillä on.

Lapsiin investoiminen on tulevaisuuteen investoimista. Köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseen on keinoja, mutta se vaatii arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Jotta vähävaraisten perheiden tilanne kohenee lisäpanostuksen kohteita tulisi olla muun muassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, päiväkotien ryhmäkoko, vanhempainvapaat sekä koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuus.

Resursseja lastensuojeluun ja tukipalveluihin

Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut tarvitsevat nykyistä paremmat resurssit. Lasten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea, ja kouluissa esiintyvään kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava tehokkaasti. Tämän lisäksi toisen asteen koulutuksesta tulee tehdä aidosti maksutonta sekä vanhempien työllisyyttä täytyy edistää perhetilanteen ehdoilla

Viime vuosina myös sosiaaliturvan muutokset ovat osuneet juuri pienituloisiin, ja vähävaraisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tuleekin huomioida erilaisten perheiden tarpeet nykyistä paremmin. Lapsiperheiden hyvinvointiin satsaamalla säästetään sekä yhteiskunnan resursseja että inhimillistä pääomaa.

blogi2

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 10.02.2019

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

Vanhusten hoivan taso on noussut keskusteluun yksityisen terveysyhtiön Esperi Caren hoivakodissa paljastuneiden epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi.

Esperi Care ei ole valitettavasti yksin tilanteensa kanssa. Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Puhtaita papereita ei saa myöskään julkinen sektori.

On peiliin katsomisen paikka. Suomessa ollaan leikattu koko 2010-luku kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen arvioi leikattujen valtionosuuksien määrän kipuavan yli kahteen miljardiin. Vanhustenhoito on osa kuntien peruspalveluita, ja yhä suurempi osuus rahoitusvastuusta on jäänyt kunnille.

TILANNE ON HUOLESTUTTAVA. Vanhukset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja alueelliset erot vanhushoivan laadussa ovat suuria. Erityisen haastavassa asemassa ovat ne sairaat vanhukset, joilla ei ole omaisia eikä omaisuutta.

Tulevaisuus on haasteita täynnä: syntyvyys jatkaa laskuaan, työvoima vähenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa.

Samaan aikaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästötavoitteesta iso osa kohdistuu vanhuspalveluihin. Tilannetta ei helpota, että keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus ajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten toimijoiden hoidettaviksi. On odotettavissa, että Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakodin kaltaiset laiminlyönnit tulevat hallituksen markkinaehtoisessa sote-maailmassa yleistymään.

Istuvalla hallituksella on lisäksi vahva usko yrityksien omavalvontaan. Puhe omavalvonnan riittävyydestä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Nyt tarvitaan lisäresursseja valvontaviranomaisille ja kovempia sanktioita tahoille, jotka eivät toteuta vaadittuja laatukriteerejä.

MITEN OLEMME päätyneet tähän tilaan? Kyse on lopulta vanhuksien ja hoivatyön arvostuksesta. Perimmäinen ongelma on se, että Suomen vanhushuolto on aliresurssoitu. Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger on todennut, että vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron resurssivajeesta.

Nyt näyttää siltä, että suurin osa puolueista on herännyt tilanteen vakavuuteen. Kokoomus vastustaa tällä hetkellä ainoana puolueena sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Sitova hoitajamitoitus ei ole ratkaisu alan kaikkiin ongelmiin, mutta parantaisi vanhusten hoitoa.

Nykyinen tilanne on pidempiaikaisen kehityksen ja monen päätöksen seurausta. Ongelmat ovat olleet jo kauan tiedossa. Jos todella tahdomme turvata vanhuksille elämisen arvoisen elämän, vaatii se konkreettisia lisäresursseja. Asioilla ei ole tapana itsestään parantua.

Kyse on lopulta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

blogi2

Hyvinvointivaltio erottaa meidät Brasiliasta

Julkaistu Sisä-Suomalaisessa 30.10.2018

Hyvinvointivaltio erottaa meidät Brasiliasta

Uppouduin usein lukemaan historian kirjoja lukio-iässä ja ihailin niissä esitettyä kertomusta ihmiskunnan kehittymisestä. Berliinin muuri murtui  ja hyvinvoinnin määrä tuntui lisääntyvän joka puolella maailmaa. Näytimme elävän liberaalin demo­kratian, markkina­talouden ja globalisaation kulta-aikaa.

Tuo aika jäi kuitenkin lyhyeksi ja viime vuosien tapahtumat ovat antaneet tyrmäysiskun sille optimismille, josta luin.

Ilmapiirin muutoksen huomaa esimerkiksi äänestyskulttuurin muutoksesta – äänestämme ennemmin vastaan kuin puolesta. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kansa koki protestoivansa eliittiä vastaan äänestäessään Donald Trumpia. Nurinkurista on, että Trump kuuluu kultalusikka suussa syntyneeseen yhdystysvaltalaiseen bisneselittiin.

Sama ilmiö toistui nyt viikonloppuna, kun Brasiliaan valittiin presidentti, joka haaveilee sotilasdiktatuurista. Juuri valittu presidentti Jair Bolsonaron on muun muassa kommentoinut kilpailevan naiskansanedustajan olevan “liian ruma raiskattavaksi”. Potentiaalisin vastaehdokas ja vaalien ennakkosuosikki ei voinut osallistua, koska istuu istuu vankilassa 12 vuoden tuomiota korruptio- ja rahanpesurikoksista. Kun pitää valita kahden huonon ehdokkaan välillä, se on kuolinisku demokratialle.

Olin itse vuonna 2016 vaihto-oppilaana Brasiliassa ja näin, kuinka huonot olivat tavallisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet politiikkaan. Ilman hyvinvointia tukevia instituutioita demokraattinen yhteiskunta tuppaa jäämään puolitiehen.

Myös Äänekoski on osa globaalia maailmantaloutta, jossa vaikuttavat suhdanteet ja työn murros. Vahva hyvinvointivaltio on avain, jolla vältämme tulevaisuudessa Brasilian ja Yhdysvaltojen kaltaisen yhteiskunnan polarisoitumisen ja turvaamme ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.