Teksti julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 4.4.2020.

Koronakriisi koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä ‒ ja monilla sellaisilla tavoilla, joita ei välttämättä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi.

Perusteltuna huolena on, että monissa perheissä uuvutaan aiempaakin enemmän. Sen lisäksi, että karanteeninomaiset olot saavat monien hermot kiristymään ja mielen matalaksi, lisää tilanne perheiden huolta toimeentulosta. Huoli huomisesta vaikeuttaa arjessa jaksamista jo tänään.

Joissain perheissä tilanne voi kärjistyä päihdeongelmien ja lähisuhdeväkivallan takia: Pahimmillaan rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa. Ennaltaehkäisy onkin nyt todella tärkeää.

Monen koti onkin muuttunut jo turvattomammaksi: Lähisuhde- ja perheväkivalta sekä niiden uhka on lisääntynyt monissa kodeissa, kun kotona vietetään aikaa enemmän.

Helsingin Sanomat uutisoikin juuri, että Ensi- ja turvakotien liiton mukaan koronan vaikutukset näkyvät jo. Asiakasmäärät liiton turvakodeissa ovat nousseet viime vuodesta jonkin verran. Väkivallan uhan lisääntyminen näkyy tätäkin enemmän Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalveluissa: Niissä asiakkaiden määrä oli jo lähes 600 asiakasta suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Myös poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Todennäköisesti se johtuu ainakin osittain koronarajoituksista.

Kunnissa tuleekin olla tarkkana. Vaikka korona tuleekin koettelemaan myös kuntien taloutta, on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunnan turvaverkot pysyvät kriisin aikana pystyssä. 

Tukea tarvitaan niissä perheissä, joissa tilanne on jo kriisiytynyt, mutta myös niissä perheissä, jossa ei ole ollut aiemmin esimerkiksi väkivallan uhkaa. Poikkeustilanteen mukanaan tuomat taloushuolet ja pelko työttömyydestä saattavat aiheuttaa vaikeita tilanteita.

Kun perheiden ja muun muassa lasten tuen tarve kasvaa, on henkilöstöä ja muita resursseja oltava tarpeeksi. Perhepalvelut ja viime kädessä lastensuojelu on turvattava sekä koulujen oppilashuollon toimittava poikkeusoloissakin. 

Monia palveluita onkin siirretty nyt toimimaan etänä. Yksin tämä ei ainoastaan riitä, mutta turvaa kasvavaan kysyntään vastaamisen näissä oloissa. Tiettyjä palveluja tulisikin tarjota edelleen ajanvarauksen kautta: Esimerkiksi perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten kuraattori- ja psykologipalveluja tarvitaan edelleen. Muun muassa Jyväskylässä näiden yksilövastaanottotyö jatkuu ja vastaanottoaikoja kuraattoreille ja psykologeille voi varata normaalisti.

Meidän tuleekin turvata jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet kasvavat entisestään, kun normaali arki häviää ympäriltä. Erityisvarhaiskasvatuksen tukea ja erityisen tuen oppilaiden lähiopetusta tulee järjestää, mikäli se on välttämätöntä.

Myös nuorten hyvinvoinnista tulee huolehtia. Etsivää nuorisotyötä on nyt erityisen arvokasta. Toisaalta nuoret tarvitsevat mielenterveys- ja päihdepalveluita erityisesti nyt.

Iso kiitos kuuluu niille, jotka pyörittävät lasten, nuorten ja perheiden palveluita poikkeusaikana.

Iso kiitos kuuluu niille, jotka pyörittävät lasten, nuorten ja perheiden palveluita poikkeusaikana. Moni toimii oman varsinaisen toimenkuvan laidoilla ja kunnissa keksitään uusia tapoja vastata tarpeisiin – näille tahoille tarvitaankin nopeasti lisätukea. 

Kaikkein tärkeintä on, että palveluita ja tukea on tarjolla matalalla kynnyksellä kunnissa. Myös ensi- ja turvakodeista saa apua poikkeusaikana: Ne ovat auki ympäri vuorokauden ja myös avopalveluja on tarjolla, lisäksi auttavat puhelimet ja chatit päivystävät osin pidennetyin ajoin.

Yhtä tärkeää on, että apua uskalletaan pyytää poikkeusoloista huolimatta. Kuten useasti todettu, koronasta ja sen vaikutuksista selvitään yhdessä.