Bella_SMALL_5

Toteutamme pitkään odotetun lastensuo­jelun henkilös­tö­mi­toi­tuksen

Artikkeli on julkaistu alunperin 13.10.2021 Vihreiden sivuilla.
Lastensuojelu on ollut maassamme aliresursoitu liian pitkään. Henkilöstö on kuormittunutta ja samalla lasten oikeuksien kannalta elintärkeä palvelu on ruuhkautunut. Näin ei voi jatkua. Hallitus tekeekin nyt välttämättömiä panostuksia lastensuojeluun.

Lastensuojelun tilanne on henkilökohtaisesti tärkeä: Olen pyrkinyt edistämään lastensuojelun resursseja kuntatasolla jo tovin. Lisäksi olin hallitusneuvotteluissa neuvottelemassa lastensuojelun mitoituksesta. Siksi olenkin erityisen ilahtunut, että hallitus tuo tänään keskiviikkona lastensuojelulain henkilöstömitoituksen eduskunnan käsittelyyn.

Lastensuojelun sitova henkilöstömitoitus toteutetaan niin, että vuosina 2022 ja 2023 yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan enintään 35 lastensuojelun asiakasta. Vuodesta 2024 mitoitus on enintään 30 lasta tai nuorta yhdellä sosiaalityöntekijällä. Mitoitus koskee kaikkia 0–17-vuotiaita lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia.

Tiedämme, että lasten oikeuksia turvataan hyvinvoivien aikuisten avulla. Nyt todellisuus on kuitenkin ollut toista: Joka viidennessä kunnassa oli vuonna 2017 yli 60 lastensuojelun asiakasta yhtä sosiaalityöntekijää kohden. Tuleva mitoitus on tästä puolet, mikä kertoo paljon.

Räikeimmissä epäkohdissa yhden sosiaalityöntekijän vastuulla on ollut yli sata lasta. Tällainen työkuorma on ollut kohtuuton ja vaarantaa niiden aikuisten terveyden, joiden pitäisi huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta äärimmäisen hankalissa tilanteissa.

Lastensuojelu ei ole liukuhihnatyötä, vaan aikaa on oltava kohtaamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle.

Lastensuo­jelun kehittä­minen jatkuu mitoituksen jälkeenkin

Hallituksen esitys mitoituksesta on erittäin ajankohtainen, sillä lastensuojelu siirtyy sote-uudistuksessa kunnilta hyvinvointialueille.

Hyvinvointialuieilla kehitys jatkuu. Lastensuojelussa – jos jossain – onkin tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn. Lapsen edun kannalta on ratkaisevaa, että haasteisiin puututaan ajoissa. Painopisteen on siksi siirryttävä kohti avohuollon tukitoimia.

Samalla perheille on tarjottava tukea arkeen kotona hyvin matalalla kynnyksellä niin, että avun pyytäminen olisi luontevaa jo vauvavaiheessa. Perhetyötä on kehitettävä monipuolisesti kaikilla hyvinvointialueilla.

Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja nostettiin vastikään 25 vuoteen. Tämä on merkittävä parannus tuhansille nuorille aikuisille. Henkilöstömitoituksen korjaaminen on pitkään kaivattu uudistus, mutta lastensuojelussa on edelleen kehitettävää. Seuraavaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvät työolosuhteet ovat ehdoton edellytys henkisesti vaativalle työlle.

Viimeisimpänä totean ilolla, että hallitus tuo ensi keväänä eduskuntaan esityksen vaativan sijaishuollon kehittämisestä. Näin voimme parantaa myös sijoitettujen lasten asemaa voidaan. Lähtökohtanamme on oltava päivästä toiseen, että hyvinvointivaltio pitää huolta aivan jokaisesta.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Monen koti on nyt turvaton

Teksti julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 4.4.2020.

Koronakriisi koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä ‒ ja monilla sellaisilla tavoilla, joita ei välttämättä tule ensimmäiseksi ajatelleeksi.

Perusteltuna huolena on, että monissa perheissä uuvutaan aiempaakin enemmän. Sen lisäksi, että karanteeninomaiset olot saavat monien hermot kiristymään ja mielen matalaksi, lisää tilanne perheiden huolta toimeentulosta. Huoli huomisesta vaikeuttaa arjessa jaksamista jo tänään.

Joissain perheissä tilanne voi kärjistyä päihdeongelmien ja lähisuhdeväkivallan takia: Pahimmillaan rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa. Ennaltaehkäisy onkin nyt todella tärkeää.

Monen koti onkin muuttunut jo turvattomammaksi: Lähisuhde- ja perheväkivalta sekä niiden uhka on lisääntynyt monissa kodeissa, kun kotona vietetään aikaa enemmän.

Helsingin Sanomat uutisoikin juuri, että Ensi- ja turvakotien liiton mukaan koronan vaikutukset näkyvät jo. Asiakasmäärät liiton turvakodeissa ovat nousseet viime vuodesta jonkin verran. Väkivallan uhan lisääntyminen näkyy tätäkin enemmän Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön avopalveluissa: Niissä asiakkaiden määrä oli jo lähes 600 asiakasta suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Myös poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuoteen. Todennäköisesti se johtuu ainakin osittain koronarajoituksista.

Kunnissa tuleekin olla tarkkana. Vaikka korona tuleekin koettelemaan myös kuntien taloutta, on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskunnan turvaverkot pysyvät kriisin aikana pystyssä. 

Tukea tarvitaan niissä perheissä, joissa tilanne on jo kriisiytynyt, mutta myös niissä perheissä, jossa ei ole ollut aiemmin esimerkiksi väkivallan uhkaa. Poikkeustilanteen mukanaan tuomat taloushuolet ja pelko työttömyydestä saattavat aiheuttaa vaikeita tilanteita.

Kun perheiden ja muun muassa lasten tuen tarve kasvaa, on henkilöstöä ja muita resursseja oltava tarpeeksi. Perhepalvelut ja viime kädessä lastensuojelu on turvattava sekä koulujen oppilashuollon toimittava poikkeusoloissakin. 

Monia palveluita onkin siirretty nyt toimimaan etänä. Yksin tämä ei ainoastaan riitä, mutta turvaa kasvavaan kysyntään vastaamisen näissä oloissa. Tiettyjä palveluja tulisikin tarjota edelleen ajanvarauksen kautta: Esimerkiksi perusopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten kuraattori- ja psykologipalveluja tarvitaan edelleen. Muun muassa Jyväskylässä näiden yksilövastaanottotyö jatkuu ja vastaanottoaikoja kuraattoreille ja psykologeille voi varata normaalisti.

Meidän tuleekin turvata jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet kasvavat entisestään, kun normaali arki häviää ympäriltä. Erityisvarhaiskasvatuksen tukea ja erityisen tuen oppilaiden lähiopetusta tulee järjestää, mikäli se on välttämätöntä.

Myös nuorten hyvinvoinnista tulee huolehtia. Etsivää nuorisotyötä on nyt erityisen arvokasta. Toisaalta nuoret tarvitsevat mielenterveys- ja päihdepalveluita erityisesti nyt.

Iso kiitos kuuluu niille, jotka pyörittävät lasten, nuorten ja perheiden palveluita poikkeusaikana.

Iso kiitos kuuluu niille, jotka pyörittävät lasten, nuorten ja perheiden palveluita poikkeusaikana. Moni toimii oman varsinaisen toimenkuvan laidoilla ja kunnissa keksitään uusia tapoja vastata tarpeisiin – näille tahoille tarvitaankin nopeasti lisätukea. 

Kaikkein tärkeintä on, että palveluita ja tukea on tarjolla matalalla kynnyksellä kunnissa. Myös ensi- ja turvakodeista saa apua poikkeusaikana: Ne ovat auki ympäri vuorokauden ja myös avopalveluja on tarjolla, lisäksi auttavat puhelimet ja chatit päivystävät osin pidennetyin ajoin.

Yhtä tärkeää on, että apua uskalletaan pyytää poikkeusoloista huolimatta. Kuten useasti todettu, koronasta ja sen vaikutuksista selvitään yhdessä.

blogi1

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Lapsiköyhyys Suomessa on ollut kasvussa jo pitkään. Tänä päivänä yli kymmenen prosenttia lapsista elää köyhyydessä. Lapsia huostaanotetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja sijoituksista jopa neljäsosan taustalla on vanhempien huono taloudellinen tilanne. Toimeentulon ongelmilla on suora yhteys koko perheen hyvinvointiin. Vähävaraisuus aiheuttaa syrjäytymistä, ylisukupolvista köyhyyttä sekä erityisesti lapsilla horjuttaa kehittymisen perustaa.

Köyhyyden syyt ovat usein perheen työikäisten jäsenten työttömyydessä ja kotitalouden pienituloisuudessa. Vähävaraiset perheet joutuvat tinkimään perustarpeista, kuten ruuasta ja vaatetuksesta. Näistä perusedellytyksistä joudutaan karsimaan niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Esimerkiksi terveydenhuollosta, kuten kalliista mielenterveyspalveluista voidaan joutua luopumaan, vaikka hoidolle olisikin tarvetta.

Köyhyys vaikuttaa lapseen monin tavoin

Köyhyys eriarvoistaa lapsia ikätovereistaan. Vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Köyhyys altistaa myös kiusaamiselle ja syrjinnälle, sekä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja käsitykseen itsestä yhteisön jäsenenä. Köyhyydellä on myös todettu olevan suora vaikutus lapsen koulumenestykseen. Tämä näkyy muun muassa vähävaraisten perheiden lapsien korostumisessa koulunsa keskeyttäneiden tilastoissa.

Perheen taloudellinen tilanne ylisukupolvistuu. Tutkimusten mukaan vauvaikäiset lapset ovat köyhyyden vaikutuksille kaikista alttiimpia. Mitä nuorempana lapsi kokee köyhyysjakson ja mitä pidempi se on, sitä kauemmaskantoisia vaikutuksia sillä on.

Lapsiin investoiminen on tulevaisuuteen investoimista. Köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseen on keinoja, mutta se vaatii arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Jotta vähävaraisten perheiden tilanne kohenee lisäpanostuksen kohteita tulisi olla muun muassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, päiväkotien ryhmäkoko, vanhempainvapaat sekä koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuus.

Resursseja lastensuojeluun ja tukipalveluihin

Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut tarvitsevat nykyistä paremmat resurssit. Lasten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea, ja kouluissa esiintyvään kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava tehokkaasti. Tämän lisäksi toisen asteen koulutuksesta tulee tehdä aidosti maksutonta sekä vanhempien työllisyyttä täytyy edistää perhetilanteen ehdoilla

Viime vuosina myös sosiaaliturvan muutokset ovat osuneet juuri pienituloisiin, ja vähävaraisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tuleekin huomioida erilaisten perheiden tarpeet nykyistä paremmin. Lapsiperheiden hyvinvointiin satsaamalla säästetään sekä yhteiskunnan resursseja että inhimillistä pääomaa.