Bella_SMALL_3

Tavoitteena maailma, jossa kaikilla on yhtäläiset oikeudet

by Tiedote
Artikkeli on julkaistu alunperin 1.7.2021 Vihreiden sivulla.
Tämän vuoden Helsinki Priden teema on Pride in Progress. Vahvasti tulevaisuuteen katsova teema tavoittelee kehitystä ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista. Se on mitä erinomaisin teema 30 vuotta täyttävälle Helsinki Pride -yhteisölle. Vihreät onnittelevatkin Helsinki Pridea, josta on kasvanut vuosien saatossa Suomen suurin ihmisoikeusjuhla!

Kehitys ja ihmisoikeudet ovat myös Vihreiden politiikan ytimessä. Tavoitteenamme on aidosti yhdenvertainen yhteiskunta, jossa kenenkään oikeuksista tarvitse vääntää kättä: Sellaisessa maailmassa ihmis- ja perusoikeudet ovat paitsi politiikan lähtökohta, myös tosiasiallinen lopputulema.

Jokaisen on saatava kukoistaa omana itsenään, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta. Tämä koskettaa myös päätöksentekoon osallistumista. Vihreät ovatkin sitoutuneet edistämään vähemmistöihin kuuluvien mahdollisuutta osallistua politiikkaan ja päätöksentekoon.

Edustuksellisessa demokratiassa päätöksenteko perustuu jatkuville neuvotteluille ja kompromisseille. Tällainen prosessi on toisinaan tuskastuttavan hidas ja asettaa haasteita yhteiskunnalliselle edistykselle siellä, missä sen tarve on nopeaa tai jopa välitöntä. Politiikassa onkin todella tärkeää tiedostaa, että ihmisoikeudet toteutuvat joko tässä ja nyt tai eivät toteudu. Niiden toteutumista ei ole varsinaisesti varaa odotella.

Samaan aikaan tulee pitää mielessä, että pienetkin edistysaskeleet tarkoittavat ihmisoikeuksien konkreettista toteutumista. Neuvotteluista ei ole varaa jättäytyä pois, jos se tarkoittaa, että ihmisoikeudet eivät siksi etene lainkaan.

Tätä Pride in Progress -teemakin nähdäkseni täsmentää: On pyrittävä väsymättömästi kulkemaan eteenpäin, vaikka edes pienin askelin. Pienet askeleet eivät tarkoita, että askelilta puuttuisi suunta tai suurempi kuva.

Työn sateenkaa­rioi­keuk­sien vahvista­mi­seksi on jatkuttava

Tämä vuosi on sateenkaarioikeuksien näkökulmasta erityinen, sillä Helsinki Priden juhlavuoden lisäksi on kulunut 50 vuotta homouden dekriminalisoinnista sekä 40 vuotta homouden poistamisesta virallisista tautiluokituksista. Juhlan lisäksi tämä on pohdinnan paikka. Jo tehty työ velvoittaa mitä suuremmin myös meitä poliitikkoja. Meidän tehtävämme on parantaa lainsäädäntöä ja tehdä päätöksiä niin, että oikeudet paranevat.

Tehtävää on vielä paljon. Sateenkaariväen patologisointi jatkuu yhä kohdistuen erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetteihin ja kehoihin. Ihmisoikeuksien kannalta erityisen ongelmallisia ovat transhenkilöiden oikeuksien loukkaukset ja tarvittavan hoidon puute.

Vihreät ovatkin sateenkaarijärjestöjen kanssa toistuvasti vaatineet translakiin muutosta – myös alaikäisten osalta. Onkin sanoinkuvaamattoman tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on nyt vihdoin ja viimein asettanut työryhmän valmistelemaan translain uudistusta. Lain onnistuneella uudistamisella on nimittäin kiire.

Vanhemmuus­lain uudista­minen uhkaa jäädä puutteel­li­seksi

Vihreät ovat tällä kaudella kiinnittäneet huomiota erityisesti kaikkien mahdollisuuteen perheellistyä. Perheellistymistä ajatellaan yhä tapahtuvan lähinnä heteroydinperheissä, vaikka perheiden todellisen monimuotoisuuden tunnustamisella ja edistämisellä olisi paljon positiivisia vaikutuksia. Kaikkien perheellistymistä tuleekin edistää entistä pontevammin sekä poliittisella päätöksenteolla että terveydenhuollon yhdenvertaisilla toimintamalleilla.

Vanhemmuuslaista on neuvoteltu ahkerasti tällä kaudella ja Vihreät ovat korostaneet yhdenvertaisuutta neuvotteluissa. Järjestöt ovat esittäneet huolia, että muutos on jäämässä tekniseksi. Vihreiden selkeänä tavoitteena on, että useampi kuin kaksi juridista vanhempaa olisivat mahdollisia. Aiommekin jatkaa työtä sitä kohti.

Erityisesti miesparien perheellistymisen esteitä pitää purkaa. Vihreistä sijaissynnyttäminen on mahdollistettava tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi. Onkin ilahduttavaa, että hallitus on käynnistämässä selvitystä sijaissynnytyksestä.

Tähän väliin tahdon vielä kerran onnitella myös henkilökohtaisesti 30-vuotista Helsinki Pridea! Pridejuhla on ollut vuosien saatossa tärkeä osa myös omaa elämääni ja sen mukanaan tuoma ilo, hyväksyntä ja yhteenkuuluuvuuden tunne ovat antaneet voimaa edistää ihmisoikeuksia myös politiikan tasolla.

Bella Forsgrén on vihreä kansanedustaja ja eduskunnan sateenkaariverkoston puheenjohtaja.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Sateenkaa­riyh­tei­söjen oikeuksien edistäminen kuuluu meille jokaiselle

by Blogi
Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden sivuilla 1.2.2021.

Tänään on tasan 50 vuotta siitä, kun Suomessa dekriminalisoitiin homoseksuaaliset teot. Päivä on monin tavoin merkityksellinen sateenkaariyhteisöille, mutta dekriminalisointi itsessään ei vielä turvaa sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumista. Näiden oikeuksien edistäminen kuuluu meille jokaiselle.

Vaikka nykypäivänä Suomessa ei tarvitse pelätä joutuvansa vankilaan homoseksuaalisuudesta, kokee yhä vain puolet voivansa olla melko tai hyvin avoimia HLBTI-identiteetistään. Meillä onkin vielä tehtävää seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvan häirinnän ja väkivallan kitkemisessä ja esimerkiksi sateenkaariperheiden perheellistymisen mahdollistamisessa.

EU:n perusoikeusvirasto FRA julkaisi viime keväänä (2020) laajan tutkimusraportin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä- ja häirintäkokemuksista EU-maissa. Suomen tulokset ovat EU:n keskitasoa parempia. Huolestuttavaa on silti, että Suomen luvut ovat edelleen korkeita häirinnän ja väkivallan suhteen. Jopa 32 % suomalaisista vastaajista oli kokenut häirintää kyselyä edeltäneiden 12 kk:n aikana.

On sanomattakin selvää, ettei kenenkään meistä pitäisi joutua pelkäämään häirintää tai väkivaltaa seksuaalisuutensa, sukupuolensa tai minkään muunkaan syyn vuoksi. Tämän eteen meidän onkin tehtävä yhdessä töitä kovasti.

Translaki saatava kuntoon

Toisaalta tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta, kun homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa virallisista tautiluokituksista.

Patologisointi jatkuu kuitenkin kohdistuen erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetteihin ja kehoihin. Ihmisoikeuksien kannalta erityisen ongelmallista on transhenkilöiden itsemääräämisoikeuden loukkaukset liittyen vaatimuksiin lisääntymiskyvyttömyydestä ja psykiatrisesta diagnoosista sukupuolen korjaamisen ehtona.

Vihreät ovatkin sateenkaarijärjestöjen kanssa toistuvasti vaatineet translakiin muutosta. Olinkin todella iloinen kuullessani juuri, että Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa vihdoin maaliskuussa työryhmän valmistelemaan translain uudistusta. Lain uudistamisella on nimittäin kiire.

Mahdolli­suus perheel­lis­ty­mi­seen kuuluu kaikille halukkaille

Jokaisella on oikeus kuulua aidosti yhteiskuntaan. Näin viidenkymmenen vuoden jälkeen onkin hyvä tarkastella, onko sateenkaariväellä todella yhtäläiset mahdollisuudet siihen.

Viime aikoina on puhuttu julkisuudessa paljon perheellistymisestä ja syntyvyyden alenemisesta. Tuo keskustelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka helposti jätämme vähemmistöt ulkopuolelle: Perheellistymistä ajatellaan tapahtuvan lähinnä heteroydinperheissä, vaikka perheiden todellisen monimuotoisuuden tunnustamisella ja edistämisellä saisimme kaikki mukaan syntyvyyden nostamiseen.

Kaikkien oikeutta perheellistyä tuleekin edistää sekä poliittisella päätöksenteolla että terveydenhuollon yhdenvertaisilla toimintamalleilla. Vihreät ovat tähän sitoutuneet. Hallitustyöskentelyn lisäksi kansanedustajamme toimivat näiden tavoitteiden eteen muun muassa eduskunnan HLBTI-verkostossa ja monimuotoiset perheet -ryhmässä.

Erityisesti miesparien on vaikea perheellistyä Suomessa. Adoptiomahdollisuudet ovat todella harvassa, lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa ja sijaissynnyttäminenkin on toistaiseksi laitonta. Vaihtoehtoja ei siis ole juuri – perhehaaveet eivät kuitenkaan häviä mihinkään.

Vihreistä sijaissynnyttäminen olisi mahdollistettava tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi. Sijaissynnyttäjän osallistuminen hoitoon on oltava vapaaehtoista eikä siihen saa liittyä taloudellista hyötyä.

Onkin ilahduttavaa, että hallitus käynnistää alkuvuonna selvityksen sijaissynnytyksestä. Samaan aikaan vihreiden tavoitteena on, että useampi kuin kaksi juridista vanhempaa olisivat jatkossa mahdollisia. On ehdottoman tärkeää, että asiaa selvitettäisiin tällä hallituskaudella nimenomaan lapsen edun vuoksi.

Kyse ei ole vain laeista tai terveydenhuollosta. Kyse on perheistä: Perhe on yhä tärkeä yhteiskunnan sisäinen yksikkö ja instituutio. Mikäli emme viestitä, että kaikilla on mahdollisuus perheellistyä, suljemme tarkoituksellisesti ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tästä pääsemmekin takaisin juhlimaamme 50-vuotismerkkipäivään. Homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi ja siten homoseksuaalisuuden sulkeminen täysin yhteiskunnan ulkopuolelle täysin tuntuu nykypäivänä lähes absurdilta, kun miettii, kuinka iso yhteinen juhla vaikkapa Helsinki Pridesta on tullut.

Toissa vuonna juhlimme pridea myös Jyväskylässä. Tuolloin väkijoukon keskellä omassa kotikaupungissani pridelippujen liehuessa tuntui todella siltä, että rakkaus voittaa – kunhan emme vain lakkaa toimimasta sen ja yhdenvertaisuuden puolesta.