Bella_SMALL_26

Lapsen oikeudet koskevat myös transtaus­taisia lapsia ja nuoria – itsemää­rä­mi­soi­keutta kunnioit­ta­valla translain uudistuk­sella on kiire

Artikkeli on alunperin julkaistu 20.4.2021 Vihreiden sivuilla yhteiskirjoituksena Iiris Suomelan kanssa.
Jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Kuitenkaan Suomen lainsäädäntö ei turvaa tätä transtaustaisille lapsille ja nuorille. Sukupuoli-identiteetti on monelle selvä jo varhaisesta lapsuudesta. Nykyinen lainsäädäntö, hoitokäytänteet ja yleinen ilmapiiri altistavat sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret syrjinnälle sekä väkivallalle. Transyhteisö on odottanut jo liian kauan translain päivittämistä jokaisen itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskemattomuutta kunnioittavaksi. Tilanne ei voi jatkua näin.

YK:n ihmisoikeuskomitea antoi huhtikuun alussa Suomelle suosituksen translain uudistamiseksi. Komitea esitti Suomelle huolensa, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ei olisi jatkossakaan mahdollista alaikäisille, mikäli translain uudistus toteutetaan hallitusohjelmassa kaavaillulla tavalla. Myös suomalainen transyhteisö on esittänyt perustellusti huolensa siitä, jättääkö translain uudistus alaikäiset pulaan. Oikeus olla -kansalaisaloite sai hiljattain täyteen vaaditut 50 000 allekirjoitusta kahdessa päivässä. Nyt allekirjoittajien määrä on jo yli 60 000. Viesti on selvä: translain uudistuksessa on huomioitava niin ihmisoikeudet kuin lapsen oikeudet.

Hallitusohjelman linjauksissa on paljon hyvää: Esimerkiksi transihmisten ihmisoikeuksia törkeällä tavalla loukkaava vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona poistetaan. Sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan kokonaan lääketieteellisistä hoidoista. Tämä tarkoittaa, että jatkossa väestörekisterin sukupuolimerkinnän voisi vahvistaa ilman edellytystä tietyistä lääketieteellisistä hoidoista.

Translain kokonaisuudistusta on odotettu aivan liian pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan uudistusta, mutta se etenee myöhässä. Lain valmisteluun luvattiin maaliskuussa nimittää työryhmä. Nimityksen etenemisestä ei kuitenkaan ole julkista tietoa. Tämä on omiaan lisäämään sekä väärää tietoa että hämmennystä transyhteisössä. Millainen uudistuksesta on tulossa ja painaako transyhteisön sana siinä?

Miksi on niin tärkeää, että lapset ja nuoret ovat mukana translain uudistuk­sessa?

Hallitusohjelman mukaan “sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö”. Pelkona on, että translapset ja nuoret eivät voi jatkossakaan vahvistaa juridista sukupuoltaan ennen täysi-ikäisyyttä. Hallitusohjelman kirjauksista riippumatta Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja syrjinnän kielto. Vihreät ovat pitäneet tärkeänä, että translakia uudistaessa huomioidaan translasten ja -nuorten oikeudet.

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta, joka korostaa lapsen edun ensisijaisuutta. Tämä koskee myös translain uudistusta. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on ilmaissut jo vuonna 2014, että sukupuolivähemmistöön kuuluvien alaikäisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on esteitä: erityisesti intersukupuolisten lasten ja translasten itsemääräämisoikeus uhkaa jäädä toteutumatta. Translapset kohtaavat edellä kuvatusti vaikeuksia hakeutuessaan transerityisen terveydenhuollon ja tuen piiriin. Samalla heihin kohdistuu aiemmin mainitut sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen rajoitukset.

Tiedämme THL:n tutkimuksista, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertovat muita nuoria useammin kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa. Transnuorista psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Vanhentuneet ja kapeat käsitykset sukupuolesta ylläpitävät sukupuolivähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuvaa kohdistuvaa rakenteellista ja suoraa väkivaltaa.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä erityisesti sukupuoliristiriitaa kokevilla lapsilla. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa. Tähän on reagoitava. Lasten ja nuorten on voitava osallistua heitä koskevan lainsäädännön valmisteluun. Asia on varsin yksiselitteinen lapsen oikeuksien näkökulmasta: on kestämätöntä, jos lasten ja nuorten asema jätetään yhtä huonoksi kuin nyt. Translaista tulee tehdä kerralla hyvä.

Ihmisoikeuksista ei ole varaa tinkiä, eikä niiden turvaamisessa voi aikailla. Suomella on velvollisuus edistää lasten ja nuorten parasta mahdollista terveydentilaa. Voimme rehellisesti todeta, että translasten kohdalla olemme epäonnistuneet asiassa. Vielä on kuitenkin mahdollisuus korjata tilanne.

Vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén ja Iiris Suomela jättivät viime viikolla kirjallisen kysymyksen translain uudistuksen etenemisestä sekä lapsen oikeuksien toteutumisesta lakiuudistuksessa.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Sateenkaa­riyh­tei­söjen oikeuksien edistäminen kuuluu meille jokaiselle

Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden sivuilla 1.2.2021.

Tänään on tasan 50 vuotta siitä, kun Suomessa dekriminalisoitiin homoseksuaaliset teot. Päivä on monin tavoin merkityksellinen sateenkaariyhteisöille, mutta dekriminalisointi itsessään ei vielä turvaa sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumista. Näiden oikeuksien edistäminen kuuluu meille jokaiselle.

Vaikka nykypäivänä Suomessa ei tarvitse pelätä joutuvansa vankilaan homoseksuaalisuudesta, kokee yhä vain puolet voivansa olla melko tai hyvin avoimia HLBTI-identiteetistään. Meillä onkin vielä tehtävää seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvan häirinnän ja väkivallan kitkemisessä ja esimerkiksi sateenkaariperheiden perheellistymisen mahdollistamisessa.

EU:n perusoikeusvirasto FRA julkaisi viime keväänä (2020) laajan tutkimusraportin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä- ja häirintäkokemuksista EU-maissa. Suomen tulokset ovat EU:n keskitasoa parempia. Huolestuttavaa on silti, että Suomen luvut ovat edelleen korkeita häirinnän ja väkivallan suhteen. Jopa 32 % suomalaisista vastaajista oli kokenut häirintää kyselyä edeltäneiden 12 kk:n aikana.

On sanomattakin selvää, ettei kenenkään meistä pitäisi joutua pelkäämään häirintää tai väkivaltaa seksuaalisuutensa, sukupuolensa tai minkään muunkaan syyn vuoksi. Tämän eteen meidän onkin tehtävä yhdessä töitä kovasti.

Translaki saatava kuntoon

Toisaalta tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta, kun homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa virallisista tautiluokituksista.

Patologisointi jatkuu kuitenkin kohdistuen erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetteihin ja kehoihin. Ihmisoikeuksien kannalta erityisen ongelmallista on transhenkilöiden itsemääräämisoikeuden loukkaukset liittyen vaatimuksiin lisääntymiskyvyttömyydestä ja psykiatrisesta diagnoosista sukupuolen korjaamisen ehtona.

Vihreät ovatkin sateenkaarijärjestöjen kanssa toistuvasti vaatineet translakiin muutosta. Olinkin todella iloinen kuullessani juuri, että Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa vihdoin maaliskuussa työryhmän valmistelemaan translain uudistusta. Lain uudistamisella on nimittäin kiire.

Mahdolli­suus perheel­lis­ty­mi­seen kuuluu kaikille halukkaille

Jokaisella on oikeus kuulua aidosti yhteiskuntaan. Näin viidenkymmenen vuoden jälkeen onkin hyvä tarkastella, onko sateenkaariväellä todella yhtäläiset mahdollisuudet siihen.

Viime aikoina on puhuttu julkisuudessa paljon perheellistymisestä ja syntyvyyden alenemisesta. Tuo keskustelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka helposti jätämme vähemmistöt ulkopuolelle: Perheellistymistä ajatellaan tapahtuvan lähinnä heteroydinperheissä, vaikka perheiden todellisen monimuotoisuuden tunnustamisella ja edistämisellä saisimme kaikki mukaan syntyvyyden nostamiseen.

Kaikkien oikeutta perheellistyä tuleekin edistää sekä poliittisella päätöksenteolla että terveydenhuollon yhdenvertaisilla toimintamalleilla. Vihreät ovat tähän sitoutuneet. Hallitustyöskentelyn lisäksi kansanedustajamme toimivat näiden tavoitteiden eteen muun muassa eduskunnan HLBTI-verkostossa ja monimuotoiset perheet -ryhmässä.

Erityisesti miesparien on vaikea perheellistyä Suomessa. Adoptiomahdollisuudet ovat todella harvassa, lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa ja sijaissynnyttäminenkin on toistaiseksi laitonta. Vaihtoehtoja ei siis ole juuri – perhehaaveet eivät kuitenkaan häviä mihinkään.

Vihreistä sijaissynnyttäminen olisi mahdollistettava tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi. Sijaissynnyttäjän osallistuminen hoitoon on oltava vapaaehtoista eikä siihen saa liittyä taloudellista hyötyä.

Onkin ilahduttavaa, että hallitus käynnistää alkuvuonna selvityksen sijaissynnytyksestä. Samaan aikaan vihreiden tavoitteena on, että useampi kuin kaksi juridista vanhempaa olisivat jatkossa mahdollisia. On ehdottoman tärkeää, että asiaa selvitettäisiin tällä hallituskaudella nimenomaan lapsen edun vuoksi.

Kyse ei ole vain laeista tai terveydenhuollosta. Kyse on perheistä: Perhe on yhä tärkeä yhteiskunnan sisäinen yksikkö ja instituutio. Mikäli emme viestitä, että kaikilla on mahdollisuus perheellistyä, suljemme tarkoituksellisesti ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tästä pääsemmekin takaisin juhlimaamme 50-vuotismerkkipäivään. Homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi ja siten homoseksuaalisuuden sulkeminen täysin yhteiskunnan ulkopuolelle täysin tuntuu nykypäivänä lähes absurdilta, kun miettii, kuinka iso yhteinen juhla vaikkapa Helsinki Pridesta on tullut.

Toissa vuonna juhlimme pridea myös Jyväskylässä. Tuolloin väkijoukon keskellä omassa kotikaupungissani pridelippujen liehuessa tuntui todella siltä, että rakkaus voittaa – kunhan emme vain lakkaa toimimasta sen ja yhdenvertaisuuden puolesta.