TIEDOTE 23.10.2020
Huipputasolla urheilevat nuoret naiset kohtaavat eniten häirintää urheilumaailmassa, käy ilmi Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) syyskuussa julkaistusta häirintätutkimuksesta. Jokaiselle urheilijalle on taattava rauha harjoitella ja harjoittaa ammattiaan ilman häirintää. Häirinnän kitkemisen on näyttävä myös liikunta-avustusten rahoitusperusteissa, vaativat Vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén, Tiina Elo, Inka Hopsu ja Iiris Suomela.
Suekin kyselyssä selvitettiin urheilussa tapahtuvaa häirintää, ja siihen vastasi yli 9 000 urheilijaa. Jopa 37 prosenttia aikuisista maajoukkuetason urheilijoista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää uransa aikana. Yleisimmin häiritsijä on joko toinen urheilija tai valmentaja.
”Nuoret naiset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa altistumaan häirinnälle huippu-urheilussa. Tämä on väärin. Kyselyn tulokset ovat hälyttäviä ja kertovat siitä, että urheilumaailmassa on välittömästi ryhdyttävä toimiin häirinnän kitkemiseksi”, kansanedustaja Iiris Suomela sanoo.
Naissukupuoli, nuori ikä, vammaisuus sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluminen altistavat häirinnälle urheilussa. Monesti häirintä alkaa urheilijan ollessa vielä alaikäinen.
Naissukupuoli, nuori ikä, vammaisuus sekä seksuaalivähemmistöihin kuuluminen altistavat häirinnälle urheilussa. Monesti häirintä alkaa urheilijan ollessa vielä alaikäinen.
”Aikuisten tehtävä on suojella alaikäisiä urheilijoita. Pahimmillaan häirintäkokemukset vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Nyt on luotava selkeät pelisäännöt, miten häirinnästä olisi helpompi kertoa, miten häirintään puututaan ja kuinka sitä ehkäistään”, kansanedustaja Inka Hopsu vaatii.
Häirinnän ehkäiseminen ei voi jäädä yksilöiden harteille. Lajiliitoilla, seuroilla ja muilla urheilussa mukana olevilla on oltava merkittävä rooli häirintään puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä.
”Menetämme huippu-urheilijoiden mukanaan tuoman liikuntainnostuksen lapsille ja nuorille, jos kolikon kääntöpuolella on häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Viestin pitää olla selvä: Liikunnan ja urheilun on oltava turvallista ja syrjimätöntä kaikilla tasoilla – junioritoiminnasta huippu-urheiluun”, kansanedustaja Tiina Elo linjaa.
Suomessa liikunta- ja urheilutoimintaa sekä näiden julkista rahoitusta säätelee liikuntalaki. Sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää liikunnan ja huippu-urheilun eettisiä periaatteita, kuten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
”Kyselyn tulokset osoittavat, että häirinnässä ei ole kyse yksittäistapauksista. Urheilun tavoitteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Nyt on syytä tarkastella, miten julkisella rahoituksella voidaan vaikuttaa häirinnän ennaltaehkäisyyn ja häirintätapausten selvittämiseen. Näiden on oltava liikunta-avustusten rahoitusperusteita,” vaatii kansanedustaja Bella Forsgrén.
Kansanedustaja Forsgren jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, joka on tämän tiedotteen liitteenä. Kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Iiris Suomela allekirjoittivat kirjallisen kysymyksen.
Bella Forsgrén
Kansanedustaja, vihr.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen
TANE Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja
bella.fosgren@eduskunta.fi
puh. 09 432 3114
Tiina Elo
Kansanedustaja, vihr.
Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, hallintovaliokunnan jäsen
tiina.elo@eduskunta.fi
puh. 045 261 7447
Inka Hopsu
Kansanedustaja, vihr.
inka.hopsu@eduskunta.fi
puh. 09 432 3054
Iiris Suomela
Kansanedustaja, vihr.
Iiris.suomela@eduskunta.fi
puh. 050 514 4778