blogi4

Kun nuoret naiset jätetään vaihtopenkille

Yhteismielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 08.03.2019

Kun nuoret naiset jätetään vaihtopenkille

Eduskuntavaalit ovat pian kulman takana. Seuraavat kaksi vaaalikautta määrittävät ratkaisevasti sen, millaisen elinympäristön jätämme tuleville sukupolville.

Nuorten ääni täytyy saada kuulumaan entistä vahvemmin niin arjen poliittisessa keskustelussa kuin lainsäädännön ytimessä.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kirjoittikin lupaavasti Nimellä-kolumnissaan (23.2.), että vaaleissa on suorastaan historiallisen hyvä tilaus uusille nousijoille.

Lukija saattoi hetkeksi jopa innostua Mervolan analyysista, sillä otsikko lupaa kovaa analyysiä tuoreista kasvoista, potentiaalisista nousijoista, ehkä jopa nuorista ehdokkaista.

KOLUMNI PALJASTUI kuitenkin taatuksi äijä-hengen nostatukseksi, jossa nuoret (naiset) jätettiin vaihtopenkille.

Esimerkiksi SDP:n ehdokaslistalta päätoimittaja päätti kuvailla kuntapolitiikassa toimivaa iäkästä miesehdokasta runsassanaisesti kokeneeksi asiapoliitikoksi, samalla, kun demareiden ainoasta jatkoa hakevasta kansanedustajasta päätoimittaja tyytyy vain mainitsemaan, että ehdolla on myös suosiosta kisaava “kahdeksan kuukautta eduskunnassa harjoitellut” Riitta Mäkinen.

Siis Jyväskylän kaupunginvaltuuston pj. sekä entinen kaupunginhallituksen pj.

Miesehdokas on asiapoliitikko ja kokenut sellainen. Istuva kansanedustaja, pitkän kokemuksen omaava naisehdokas, on istunut vain harjoittelemassa.

Keski-Suomen nuorimmasta ehdokkaasta päätoimittaja ei vaivaudu mainitsemaan mitään. Hyvää naistenpäivää siis vain Siirillekin!

KESKI-SUOMEN yhdestätoista eduskuntapuolueita edustavasta alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta Mervola löytää omasta mielestään yhden vakavasti otettavan (mies)henkilön, jota hän kuvailee nousujohteista uraa tekeväksi.

Mihin jäivät maininnat nuorista, osaavista ja kokeneista sekä nousujohteista uraa tekevistä naisehdokkaista?

VAIKKA OLISI OLLUT kuntavaaleissa Jyväskylän äänikuningatar, puheenjohtaisi Keski-Suomen suurimman kaupungin yhtä lautakuntaa tai olisi ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ei päätoimittaja hiisku nuorista naisehdokkaista korkeintaan muuta kuin heidän parisuhdehistorian kautta.

Eduskunnassa istuu 200 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista vain 14 oli alle 30-vuotiaita.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Keski-Suomesta valituista ehdokkaista puolestaan vain 30 % oli naisia. Politiikka on yhä hyvin sukupuolittunutta.

Siskot ja nuoret, on aika muuttaa maailmaa – kukaan ei tee sitä puolestamme!

Parempaa naistenpäivää, myös päätoimittajalle.

 

Irina Tuokko
kansanedustajaehdokas (vihr.)
sivistyslautakunnan pj.

Bella Forsgren
kansanedustajaehdokas (vihr.)
kaupunginhallituksen jäsen

Sonja Karppinen
kansanedustajaehdokas (vas.)
kaupunginvaltuutettu, JYYn pj.

Matleena Käppi
kansanedustajaehdokas (vas.)
kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

blogi2

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 10.02.2019

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

Vanhusten hoivan taso on noussut keskusteluun yksityisen terveysyhtiön Esperi Caren hoivakodissa paljastuneiden epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi.

Esperi Care ei ole valitettavasti yksin tilanteensa kanssa. Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Puhtaita papereita ei saa myöskään julkinen sektori.

On peiliin katsomisen paikka. Suomessa ollaan leikattu koko 2010-luku kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen arvioi leikattujen valtionosuuksien määrän kipuavan yli kahteen miljardiin. Vanhustenhoito on osa kuntien peruspalveluita, ja yhä suurempi osuus rahoitusvastuusta on jäänyt kunnille.

TILANNE ON HUOLESTUTTAVA. Vanhukset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja alueelliset erot vanhushoivan laadussa ovat suuria. Erityisen haastavassa asemassa ovat ne sairaat vanhukset, joilla ei ole omaisia eikä omaisuutta.

Tulevaisuus on haasteita täynnä: syntyvyys jatkaa laskuaan, työvoima vähenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa.

Samaan aikaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästötavoitteesta iso osa kohdistuu vanhuspalveluihin. Tilannetta ei helpota, että keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus ajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten toimijoiden hoidettaviksi. On odotettavissa, että Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakodin kaltaiset laiminlyönnit tulevat hallituksen markkinaehtoisessa sote-maailmassa yleistymään.

Istuvalla hallituksella on lisäksi vahva usko yrityksien omavalvontaan. Puhe omavalvonnan riittävyydestä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Nyt tarvitaan lisäresursseja valvontaviranomaisille ja kovempia sanktioita tahoille, jotka eivät toteuta vaadittuja laatukriteerejä.

MITEN OLEMME päätyneet tähän tilaan? Kyse on lopulta vanhuksien ja hoivatyön arvostuksesta. Perimmäinen ongelma on se, että Suomen vanhushuolto on aliresurssoitu. Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger on todennut, että vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron resurssivajeesta.

Nyt näyttää siltä, että suurin osa puolueista on herännyt tilanteen vakavuuteen. Kokoomus vastustaa tällä hetkellä ainoana puolueena sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Sitova hoitajamitoitus ei ole ratkaisu alan kaikkiin ongelmiin, mutta parantaisi vanhusten hoitoa.

Nykyinen tilanne on pidempiaikaisen kehityksen ja monen päätöksen seurausta. Ongelmat ovat olleet jo kauan tiedossa. Jos todella tahdomme turvata vanhuksille elämisen arvoisen elämän, vaatii se konkreettisia lisäresursseja. Asioilla ei ole tapana itsestään parantua.

Kyse on lopulta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

blogi1

Jokainen ilmastoteko on realismia

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 18.11.2018

Jokainen ilmastoteko on realismia

Keskustan kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä vaati (KSML 12.11.) realismia ilmastokeskusteluun. Valitettavaa realismia on, että hallituksen tavoittelemat metsien lisähakkuut pienentävät Suomen hiilinieluja kumoten muut päästövähennykset.

Köntän maalailema käsitys Suomesta ilmastotyön mallimaana ei pidä paikkaansa. Suomi on EU:ssa keskiverto maa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat nousseet vuodesta 2015 – toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa. Tämä käy ilmi eurooppalaisen tutkimuslaitoksen European Policy Centerin (EPC) tutkimusraportista, joka arvioi Suomen mainetta EU:ssa.

EU:ssa ollaankin huolestuneita Suomen linjauksista biodieselin tukemisesta ja puun käyttämisestä uusiutuvaksi polttoaineeksi. Linja ei vastaa yleistä käsitystä resurssien kestävästä käytöstä.

HIILINIELUJA VOIDAAN lisätä metsä- ja maatalouden tarpeet huomioiden. Korkean jalostusasteen tuotteissa kuten puurakentamisessa hiili on sitoutunut puuhun pitkään. Peltojen hiilensidontaa kehittämällä parannetaan peltojen kasvukuntoa ja estetään vesistöjen rehevöitymistä.

Hiilineutraali bio- ja maatalous sekä korkeamman jalostusasteen tuotteet mahdollistavat korkeammat tuotot vähemmillä hakkuilla. Jos haluamme olla biotalouden kärkimaa, tulisi meidän panostaa osaamiseen lisää ja kehittää kiertotaloutta nykyistä pontevammin.

Mitä tulee liikenteeseen, koko lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla asuneena tiedän, että osa ihmisistä tarvitsee jatkossakin omaa autoa.

Ilmastotyössä tulee kuitenkin tunnistaa, että 70% suomalaisista asuu kaupungeissa. Siksi meidän tulee kehittää julkista liikennettä, pyöräväyliä ja yhdyskuntarakennetta entisestään niin, että autoilu olisi entistä harvemmalle elinehto.

Toisaalta uuden ja vähäpäästöisen auton hankkiminen on monelle taloudellisesti mahdotonta – esimerkiksi opiskelijoille, joita Köntänkin kotikaupungissa Jyväskylässä asuu. Siksi pelkästään autokannan uusiminen ei riitä.

MINUT ON äänestetty tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – ja sitä pyrin kaupunginhallituksessakin edistämään.

Palautimme vihreiden esityksestä Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman takaisin valmisteluun, koska kivihiilen- ja turpeenpolton lopettaminen kaukolämmön tuotannossa vaatii realistisia suunnitelmia ja kustannuslaskelmia toteutuakseen edes vuoteen 2030 mennessä. Olemme esittäneet myös tarkemman ilmasto-ohjelman laadintaa osana Resurssiviisas-ohjelmaa.

KUNNIANHIMOTTOMAN ilmastopolitiikan perusteleminen taloudella, työllisyydellä tai julkisen liikenteen hankaluudella on vastakkainasettelujen hakemista siellä, missä niitä ei tarvittaisi. Ilmastonmuutoksen torjunnalle ei ole vaihtoehtoa ja lisäksi sillä on tulenpalava kiire.

Aion jatkaa pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkossakin – oli vaaleja tai ei. Hiilineutraali yhteiskunta on realismia.

blogi2

Hyvinvointivaltio erottaa meidät Brasiliasta

Julkaistu Sisä-Suomalaisessa 30.10.2018

Hyvinvointivaltio erottaa meidät Brasiliasta

Uppouduin usein lukemaan historian kirjoja lukio-iässä ja ihailin niissä esitettyä kertomusta ihmiskunnan kehittymisestä. Berliinin muuri murtui  ja hyvinvoinnin määrä tuntui lisääntyvän joka puolella maailmaa. Näytimme elävän liberaalin demo­kratian, markkina­talouden ja globalisaation kulta-aikaa.

Tuo aika jäi kuitenkin lyhyeksi ja viime vuosien tapahtumat ovat antaneet tyrmäysiskun sille optimismille, josta luin.

Ilmapiirin muutoksen huomaa esimerkiksi äänestyskulttuurin muutoksesta – äänestämme ennemmin vastaan kuin puolesta. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa kansa koki protestoivansa eliittiä vastaan äänestäessään Donald Trumpia. Nurinkurista on, että Trump kuuluu kultalusikka suussa syntyneeseen yhdystysvaltalaiseen bisneselittiin.

Sama ilmiö toistui nyt viikonloppuna, kun Brasiliaan valittiin presidentti, joka haaveilee sotilasdiktatuurista. Juuri valittu presidentti Jair Bolsonaron on muun muassa kommentoinut kilpailevan naiskansanedustajan olevan “liian ruma raiskattavaksi”. Potentiaalisin vastaehdokas ja vaalien ennakkosuosikki ei voinut osallistua, koska istuu istuu vankilassa 12 vuoden tuomiota korruptio- ja rahanpesurikoksista. Kun pitää valita kahden huonon ehdokkaan välillä, se on kuolinisku demokratialle.

Olin itse vuonna 2016 vaihto-oppilaana Brasiliassa ja näin, kuinka huonot olivat tavallisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet politiikkaan. Ilman hyvinvointia tukevia instituutioita demokraattinen yhteiskunta tuppaa jäämään puolitiehen.

Myös Äänekoski on osa globaalia maailmantaloutta, jossa vaikuttavat suhdanteet ja työn murros. Vahva hyvinvointivaltio on avain, jolla vältämme tulevaisuudessa Brasilian ja Yhdysvaltojen kaltaisen yhteiskunnan polarisoitumisen ja turvaamme ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.

blogi1

Ilmastotoimien aika on nyt

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 17.10.2018

Ilmastotoimien aika on nyt

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viesti oli yksinkertainen: Mikäli emme toimi nyt, sysäämme ilmastokatastrofin tuleville sukupolville. Tarvitsemme välittömästi määrätietoisia toimia suunnan kääntämiseksi, mutta ennen kaikkea poliittista tahtoa. Suunta ei muutu, mikäli emme yhdessä tee muutosta.

IPCC:n raportti osoittaa, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä. Ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen olisi huomattavasti isompi riski ekosysteemeille ja ihmisten hyvinvoinnille.

Puolen asteen ero tarkoittaisi merenpinnan merkittävämpää nousua, ruuantuotannon vaarantumista ja vauhdittaisi lajien kuudetta sukupuuttoaaltoa.

SUOMEN ON rikkaana teollisuusmaana sitouduttava selvästi nykyisiä tiukempiin ilmastotavoitteisiin ja leikattava päästöjä nopeasti. Kaupungeista ja koko maastamme on tehtävä hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä.

Me vihreät olemme esittäneet oman ohjelmamme fossiilisista polttoaineista luopumiselle elokuussa. Saastuttavimmista polttoaineista, kivihiilestä ja turpeesta, on luovuttava 2020-luvun aikana. Myös liikenteen on muututtava kohti julkista liikennettä ja lihasvoimaista liikkumista.

Olemme esittäneet laajan joukon erilaisia keinoja: Kiireellisimpänä tulee raivata fossiilienergian hulppea tukiviidakko. Miljardin euron verotuet on ajettava alas ensi tilassa.

Myös EU:n päästökaupan puutteet tulee korjata ja puhtaan energian investointeja tukea. Toisaalta päästönormien tiukentaminen edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista.

Lisäksi metsien, maaperän ja soiden hiilinieluja on kasvatettava suurilla määrillä ja turvetuotanto lakkautettava vuoteen 2025 mennessä.

KAUPUNGIT OVAT merkittävässä asemassa globaalin ilmastokysymyksen ratkaisemisessa. Jyväskylänkin tulee tarttua toimeen entistä rohkeammin – nykyiset panostukset ovat hyvä alku, mutta eivät vielä riittäviä.

Jyväskylän tulisi ottaa mallia Hinku-kuntien verkostosta ja tavoitella 80% päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Samalla liittyisimme hiilineutraaliutta tavoittelevien kaupunkien joukkoon: Vantaa ja Espoo sekä Turku jo pyrkivät hiilineutraaliu­teen vuoteen 2029 menneessä.

Jyväskylällä on petrattavaa erityisesti energiantuotannossa, sillä lähes puolet energiastamme tulee turpeesta. Turpeen osuutta tulee pienentää nopeasti ja se tulee korvata kestävillä uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Samalla esimerkiksi kaupungin kaavailemat toimet pyöräilyn edistämiseksi tulee konkretisoida lähivuosina.

Suomen ilmastopolitiikan suunta ratkaistaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kaikkien puolueiden on esitettävä konkreettiset keinonsa riittävien päästövähennysten saavuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Myös äänestäjien tulee vaatia puolueilta toimia.

Erityisesti odotamme kunnianhimoisia esityksiä nykyisiltä hallituspuolueilta, joilla olisi koko vaalikausi ollut aikaa toimia ja kaikki tarvittava tietotaito käsissään. He näyttävät vasta vaalien alla heräävän ilmastonmuutokseen.

Toivottavasti huoli muuttuu toiminnaksi vaalien jälkeen. Muutoin olemme auttamattomasti myöhässä.

Bella Forsgrén. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Bella Forsgrén ehdolle eduskuntavaaleissa!

Bella Forsgrén ehdolle eduskuntavaaleissa!

[aux_dropcap style=”classic” extra_classes=””]B[/aux_dropcap]ella Forsgrén lähtee ehdolle kevään 2019 eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiirissä. Keski-Suomen Vihreät nimesivät Bellan ehdokkaaksi yleiskokouksessaan 15.9.2018.

Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Bella on jyväskyläläinen, 27-vuotias vihreä poliitikko ja yhteiskuntapolitiikan opiskelija. Hän on kotoisin Äänekoskelta ja on viettänyt koko ikänsä pääosin Keski-Suomessa. Tällä hetkellä Bella työskentelee Kelalla harjoittelijana projektitehtävissä. Lisäksi hän on JYY – Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja.

Bella on nuoresta iästään huolimatta pitkän linjan vihreä vaikuttaja, joka valitiin kevään 2017 kuntavaaleissa valtuustoon kuudentena kaikista ehdokkaista. Vihreiden toiseksi isoin äänipotti toi Bellalle valtuustopaikan lisäksi myös paikan kaupunginhallituksesta.

Keski-Suomen Vihreiden tähän asti nimeämistä ehdokkaista Bella on nuorin. Muita ehdokkaita toistaiseksi ovat Touko Aalto, Ilona Helle ja Nico Holmberg. Valtavasti tsemppiä vaaleihin kaikille ehdokkaille!

blogi4

Kaiken maailman kukkakaalipirtelöt

Julkaistu 29.08.2018
Keskisuomalaisessa
https://www.ksml.fi/sisis/Kolumni-Kaiken-maailman-kukkakaalipirtel%C3%B6t/1247701

 

Kaiken maailman kukkakaalipirtelöt

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelupäällikkö Eija Pulkki kertoi viime viikolla, että armeijaan tulee syksystä lähtien kaksi pakollista kasvisateriaa viikossa eli laskennallisesti yksi kokonainen kasvisruokapäivä – ja siitäkös raivo syttyi.

Netti räjähti kommenteista, joissa osa kommentoijista huuteli, että kasvisruualla ei armeijan marsseja marssita. Ehkä hämmentävin kommentti tuli Puolustusministeri Jussi Niinistöltä, jonka mukaan armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla. Puolustusministeri ei jättänyt asiaa vain tähän, vaan vaati selvityksen armeijan kasvisruokalinjauksesta.

Hämmentävintä tästä koko keskustelusta tekee se, että kasvisruuan lisäämistä ehdottivat varusmiehet itse.

Aloite varusmiesten kasvisruokailun lisäämisestä lähti liikkeelle alikersanttina toimineen Olli Puumalaisen kynästä. Kasvisruoka-aloite hyväksyttiin valtakunnallisilla Varusmiestoimikuntapäivillä, jonka jälkeen toimikunnan pääsihteeri lähti viemään asiaa eteenpäin, niin kuin kaikkia muitakin hyväksyttyjä aloitteita.

Huvittavinta armeijaa koskevasta kasvisruokakohusta tekee se, että en ole koskaan kuullut kehuttavan armeijan hernekeittoa sen korkeasta lihapitoisuudesta. Ja eikös puuro ollut yleisin päivittäinen ruokalaji Suomessa sotavuosina 1939–1945?

On totta, että lihan kulutus on sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallista. On itsestään selvää, että lihan kulutusta tulisi vähentää niin Suomessa kuin myös koko maailmassa.

Huomion arvoista on kuitenkin se, että Puolustusministerin silmät kiiluvat tulevista eduskuntavaaleista niin kovaa, että demokraattisen päätöksenteon pelisäännöt unohtuvat irtopisteiden keräilyn keskellä.

blogi2

Heikennykset lapsiperheiden tukiin ehkäisee varmemmin kuin kondomi

Sisä-Suomen Lehti 24.04.2018
https://www.ksml.fi/sisis/Kolumni-Heikennykset-lapsiperheiden-tukiin-ehk%C3%A4isee-varmemmin-kuin-kondomi/1186852#comments

 

Heikennykset lapsiperheiden tukiin ehkäisee varmemmin kuin kondomi

Poliitikot ja virkailijat, sukulaiset ja vanhemmat – huoli syntyvyyden laskusta on kaikkien huulilla.

Huoli on toki aiheellinen. Suomen väestönlisäys eli syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton summa pysyy tällä hetkellä positiivisena ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Perheiden lapsimäärän keskiarvon pieneneminen on johtanut siihen, ettei työikään tulevien määrä riitä enää jatkossa korvaamaan eläkeikään tulevien määrää.

Nuoriin kohdistuu kovat paineet. Opintotukileikkausten myötä opiskelijoita vaaditaan valmistumaan entistä nopeammin pienemmillä tuilla. Työelämään siirtymisen jälkeen moni nuori kohtaa epävarman tulevaisuuden pätkätöineen ja työttömyysjaksoineen.Tähän yhtälöön ei perheen perustaminen helposti sovi.

Lapsiperheisiin on kohdistunut viime vuosina useita säästöjä. Lapsilisiä on leikattu ja vanhempainvapaalta kertyvää vuosilomaoikeutta rajattu. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu ja päivähoidon ryhmäkokoja on kasvatettu. Monet lapsiperheet kokevat myös muut talouskuripolitiikan seuraukset, esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa sovitut valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahojen leikkaukset.

Ja lisää on tulossa: hallituksen kaavailee uudistusta, jossa alle 30-vuotiaille työttömille voitaisiin tarjota ilman perusteita määräaikaisia työsopimuksia vakituisten sijaan. Esitys on oikeudentajuani vastaan, sillä se lisää nimenomaan nuorten, ’perheenperustamisiässä’ olevien aikuisten työurien katkonaisuutta ja taloudellista epävarmuutta.

Mikäli Suomessa todella toivotaan jatkossa syntyvän lapsia enemmän, on sen myös tehtävä sellaista politiikkaa joka kannustaa lasten saamiseen. Kyse ei ole yksittäisistä politiikkatoimista, vaan perhepolitiikasta kokonaisuudessaan eli siitä, millä kaikilla keinoilla nuoria ja lapsiperheitä tuetaan.

blogi3

Yhdenvertaisten ja saavutettavien palvelujen yhdistäminen koviin säästötavoitteisiin ei ole helppoa

Julkaistu 18.4.2018 osoitteessa:
http://www.blic.fi/blog/yhdenvertaisten-ja-saavutettavien-palvelujen-yhdistaminen-koviin-saastotavoitteisiin-ei-ole-helppoa/

Yhdenvertaisten ja saavutettavien palvelujen yhdistäminen koviin säästötavoitteisiin ei ole helppoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkeimpiä reformeja. Näin kuntapoliitikkona pohdin, onko uudistuksessa varmasti huomioitu maakuntien hyvin erilaiset edellytykset toteuttaa sote-uudistuksen tavoitteet, kuten valinnanvapaus. Edellä mainittu on erittäin ratkaisevassa asemassa koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta, mutta erityisesti ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden parantaminen palvelujen saatavuudessa kun oli yksi sote-uudistuksen alkuperäisiä suuria tavoitteita.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa aihe on herättänyt kysymyksiä. He ovat pyytäneet selvitystä siitä, miten perustuslain edellyttämän valtakunnallisen yhdenvertaisuuden ja palvelujen riittävän turvaamisen valvonta toteutuu hallituksen esittämässä sote-mallissa. Hallituksen esitys sisältää palvelujen turvaamisen takeeksi jos jonkinmoista ohjelmaa, suositusta ja strategiaa, mutta kokonaiskuva yhdenvertaisuuden valvonnasta on jäänyt epäselväksi. Erityisesti tarvittaisiin valtakunnallisen yhdenvertaisuuden toteutumista nimenomaisesti koskevaa oikeudellista valvontaa.

Erityisesti lisävalotusta kaipaa kokonaisnäkemys valvontamekanismeista, kun valvotaan palvelujen tasavertaista järjestämistä maakuntien sisällä ja maakuntien välillä. Tämän lisäksi valinnanvapauslakiluonnoksesta ei selviä mitä tapahtuu, jos ongelmia esiintyy eli mitkä ovat korjausmekanismit?

Hallitus on tunnistanut sen, että palvelujen saavutettavuus tulee jatkossakin vaihtelemaan maakuntien sisällä. Harvaan asutuille alueille muodostuisi todennäköisesti vähemmän saatavuutta parantavaa lisätarjontaa. Maakuntien liikelaitoksille on luotu suuret tavoitteet ja vastuut. Valinnanvapauslakiesityksessä todetaan, että “maakunnan liikelaitoksien tulisi kaikissa tilanteissa varmistaa riittävät palvelut ihmisille maakunnan eri osissa”. Asiantuntijat ovatkin nostaneet esille, että palvelujen saatavuuden ja yhtenäisen tason varmistaminen eri puolilla maakuntaa saattaa nostaa maakunnan kustannuksia esimerkiksi palveluista maksettavien korvausten ja henkilöstön palkkauksen harmonisoinnin myötä.

Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan, miten hallitus onnistuu yhdistämään yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut, sote-uudistuksen suuriin säästötavoitteisiin.

blogi1

Rasismi ei kuulu sitseille

Julkaistu JYY:n sivuilla 23.3.2018
https://jyy.fi/rasismi-ei-kuulu-sitseille/

Rasismi ei kuulu sitseille

Jodelissa on käynyt vilkas keskustelu sitseistä, joissa on tällä viikolla esiintynyt rasistista käytöstä ja kielenkäyttöä. Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa, jossa korostetaan yksittäisen ihmisen vastuuta toimia oikein rasistisessa tilanteessa. Jokainen kantaa vastuun omista asenteistaan ja valinnoistaan. Aina ihminen ei välttämättä ymmärrä käyttäytyvänsä loukkaavasti. Onkin tärkeää ottaa asioista selvää ja yrittää asettua muiden ihmisen asemaan. Tämän vuoksi alla on avattu sitä, miksi esimerkiksi blackface-meikki ja n-sana eivät koskaan kuulu hauskoille sitseille. Rasistiseen kielenkäyttöön tai tekoihin puuttuminen ei ole mielensäpahoittamista, huumorintajuttomuutta eikä ilonpilausta vaan aidon yhdenvertaisuuden edistämistä ja hauskojen sitsien varmistamista kaikille.

Muutama sana sitsihistoriastani. Kävin fuksi-aikoina oman ainejärjestöni sitseillä tiheään tahtiin. Meininki oli yleisesti hilpeä, mutta samalla toista kunnioittava. Oli kuitenkin satunnaisia tapauksia, joissa tietyt rangaistukset tai sitsilaulut menivät yli eikä kaikilla enää ollut hauskaa. Näissä tilanteissa on erittäin tärkeää, että ilmapiiri on avoin ja turvallinen. Oman ainejärjestöni sitseillä uskalsin sanoa ääneen, jos jokin sitsikäytäntö loukkasi, sillä tutut toimijat ja ainejärjestön ilmapiiri olivat vahvasti syrjintää vastustavia. Kaikille tai kaikissa tilanteissa suoran palautteen antaminen ei kuitenkaan ole helppoa tai mahdollista mielensäpahoittajaksi tai ilonpilaajaksi leimaantumisen pelon takia. Meillä kaikilla on vastuu ottaa palaute vastaan asiallisesti ja vaadittavalla vakavuudella.

Syrjintää vastustava ja avoin ilmapiiri mahdollistivat minun turvallisen osallistumisen tapahtumiin. Olen kuitenkin joutunut kokemaan epämukaviakin hetkiä, kun tapahtuman järjestäjät eivät ole puuttuneet rasistiseen laulantaan tai vitsailuun. Viime vuonna JYYn sitseillä yhdessä laulussa laulettiin järjestäjän sitsivihkoon kuulumaton säkeistö, jossa käytettiin n-sanaa. Koin tämän ahdistavaksi ja tänä vuonna kartoin kyseisiä sitsejä vedoten kiireeseen. Rasismin ei pitäisi vaikuttaa ihmisten osallistumismahdollisuuksiin.

Miksi blackface-meikki on rasistinen?

Blackface-meikillä on synkkä historia, jota on mahdotonta ohittaa. Blackfacen rasistiset juuret juontavat Yhdysvalloissa 1800-luvulla näytelmissä käytössä olleeseen tapaan, jossa valkoiset näyttelijät maalasivat naamansa kenkälankilla mustaksi esittäessään tummaihoisia henkilöitä. Roolihahmot olivat erittäin stereotyyppisiä ja usein pilkallisia versioita tummaihoisista henkilöistä.

Historian takia blackfacella on vahva yhteys kolonialismiin, orjuuteen ja valkoiseen ylivaltaan. Blackfacen rasistisuus perustuu siis juuri sen historialliseen asiayhteyteen, vaikka blackfacea käyttävässä esityksessä ei suoraan pilkattaisikaan tummaihoisia.

Usein liittyen blackfaceen liittyen kuulee sanottavan että ei ollut tarkoitus olla rasistinen tai että tarkoitin esityksen täysin harmittomaksi. Keskustelussa blackfacen loukkaavuudesta ei ole oleellista se, ovatko esityksen tekijät tarkoittaneet sen rasistikseksi vai eivät. Merkityksellistä on se, jos tapaus on yleisesti tulkittavissa loukkaavaksi ja jos se sellaiseksi koetaan. Blackface on rasistinen yksinkertaisesti siksi, että se koetaan rasistiseksi.

Sanoilla on väliä

Kieli on vaikutusvaltaista, koska sillä on kyky luokitella ja nimetä asioita, ilmiöitä ja ihmisiä. Kielellä on määrittelyvaltaa, jota voimme käyttää, muokata tai vastustaa. Mitkään sanavalinnat eivät ole neutraaleja, vaan niillä on merkitystä.

Harvat myöntävät käyttäytyneensä tai puhuneensa rasistisesti, vaan kuittaavat sen vitsailuna. Rasistisia vitsejä ei usein mielletä rasismiksi ja niihin puuttuvia solvataan helposti tiukkapipoksi tai huumorintajuttomaksi. Vitsien taustalla on kuitenkin rasistinen arvomaailma, jota humorististenkin juttujen kerronta pönkittää.

Stereotypioita vahvistavat tai ihmisiä alentavat vitsit tuottavat ja perustelevat osaltaan eri ryhmien eriarvoisuutta ja loukkaavat vitsien kohteena olevia. Vaikka vitsillä ei tarkoittaisi loukata, se loukkaa silti.

Miksi n-sanaa ei tulisi käyttää

N-sana ei ole neutraali sanavalinta missään tilanteissa. N-sana viittaa kolonialismin aikoihin, jolloin mustaihoisia ihmisiä pidettiin kauppatavarana, villeinä ja tyhminä. Sanan käyttö ylläpitää edelleen ajatusta siitä, että valkoihoiset ovat muiden ihmisten yläpuolella, ja näin sen käyttö rakentaa epätasa-arvoa ja arvojärjestystä ihmisten välille. Muun muassa näistä syistä n-sanan käyttö loukkaa erityisesti mustaa väestöryhmää, mutta myös monia muita.

Sanan käytön puolustaminen tuntuu olevan monille lähes sydämen asia. Usein sanan käyttöä perustellaan sillä, että se oli kauan sitten loukkaava sana, mutta väitetään että se ei olisi sitä enää. Useat ovat puolustaneen muun muassa n-sanan käyttöä tietyssä sitsilaulussa, koska siinä kritisoidaan ja naureskellaan ensisijaisesti toiselle taholle tummaihoisten sijaan. Tämä ei silti oikeuta n-sanan käyttöä, koska se on loukkaavaa kaikissa tilanteissa.

N-sanasta käydyn julkisen keskustelun ongelmana on ollut, että äänensä ovat vain harvoin saaneet kuuluviin sanalla pilkatut, ja näin puheen kohteena olevien ihmisten näkemys on jäänyt kuulematta.

Sanan käytöstä on keskusteltu viime vuosina Suomessakin niin paljon, että on hyvin vaikea kuvitella, että joku ei olisi tietoinen sanan kiistanalaisuudesta ja loukkaavuudesta.

Sitsit ovat tärkeä ja omaleimainen osa opiskelijakulttuuria. Hyvin järjestettynä ne ovat yhteisöllinen tapahtuma, johon kaikkien on turvallista osallistua. Pidetään omalta osaltamme huolta siitä, että kaikilla on hyvä olla sitseillä – rasismiin puuttuminen on meidän jokaisen velvollisuus ja oikeus.