BellaForsgren_0081lowres

Sosiaaliturva pitää uudistaa perusteellisesti!

by Blogi

Kulunut vaalikausi on osoittanut, että sosiaaliturvan uudistamisella on todella kiire. Kohtaamme yhteiskuntana entistä enemmän ennakoimattomia kriisejä. Korona ja Ukrainan sota ovat jo vaikuttaneet kriittisesti monien toimeentuloon. Tiedämme, että ilmastokriisin vaikutukset kolkuttelevat oven takana.

Toimin kuluneena kautena vihreiden edustajana parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa. Pitkän vääntämisen jälkeen komitea pääsi sopuun sosiaaliturvan kehittämisen seuraavasta askeleesta – yksi perusturvaetuus sai yksimielisen kannatuksen.

Komitea siis esittää, että syyperusteiset perusturvaetuudet eläkkeitä lukuun ottamatta yhtenäistettäisiin ja yhdistettäisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa ja vähimmäismääräisiä kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja.

Idea ei ole ollenkaan uusi, sillä jo vuonna 2018 professori Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä esitti perusturvaetuuksien yhdistämistä. Nyt olisikin ensi hallituskaudella mahdollisuus vihdoinkin ottaa tämä tärkeä askel ja uudistaa vihdoinkin sosiaaliturvaa. Ja mikä parhainta, yksi perusturvaetuus olisi askel kohti perustuloa.

Järjestelmän uudistamiselle on kova tarve. Nykyinen järjestelmä on paikoin todella byrokraattinen, ja pahimmillaan byrokratia estää tällä hetkellä työllistymisen. Sosiaaliturva on meitä ihmisiä varten, ei hallintoa varten.

Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin politiikkaan. Hyvinvointivaltion rakenteita on jatkuvasti kehitettävä, jotta ne eivät horju globaaleissa kriiseissä, teknologian kehityksessä, työn murroksessa ja väestön vanhentuessa. Uudistus tulee tehdä ihmisten hyvinvointi edellä.

Bella_SMALL_20

Ennaltaeh­käisy korostuu hyvinvoin­tie­rojen kaventa­mi­sesssa ja köyhyyden torjunnassa

by Blogi
Artikkeli on julkaistu alun perin 3.1.2022 Vihreiden sivuilla.
Suomessakin on merkittäviä terveys- ja  hyvinvointieroja. Eriarvoisuuden muodot kytkeytyvät tutkitusti köyhyyteen ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Sote-uudistuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on vähentää syrjäytymistä, osattomuutta ja lisätä ihmisten hyvinvointia kautta maan.

Ennaltaehkäisy on uudistuksessa keskeisessä asemassa: On inhimillisesti sekä taloudellisesti järkevää auttaa ihmisiä pois köyhyydestä heti alkuun kuin hoitaa siihen liittyviä sairauksia ja monisyisiä ongelmia myöhemmin. Erot tulotasossa ja hyvinvoinnissa tuottavat myös yhteiskunnallista epävakautta.

Suomessa on isoja alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja erityisesti idän ja lännen välillä. Myös eri kaupunkien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi Espoo ja Kuopio painivat sairastavuuden osalta aivan eri luokissa. Pienemmillä kaupungeilla menee huonommin kuin pääkaupunkiseudun suurilla kaupungeilla. Sote-uudistus perustuu monin tavoin juuri alueellisen tasa-arvon lisäämiseen: Hyvinvointialueet mahdollistavat leveämmät hartiat palveluiden tuottamiseen erityisesti siellä, missä kunnilla on ollut vaikeuksia tuottaa palveluita.

Taustatekijät ovat erilaisia myös eri sukupuolten välillä: Miesten odotettu elinikä on matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista iso osa on miehiä. Samoin nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää. Naiset muodostavat puolestaan isomman osan mielenterveyskuntoutujista.

Lisäksi hoidon saatavuudessa ja laadussa on sosioekonomisen aseman aiheuttamia eroja. Osin ne johtuvat siitä, että ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ovat helpoiten saatavilla työterveyspalvelujen kautta. Hyvinkoulutettu, työssäkäyvä keskiluokka osaa myös hyödyntää näitä palveluja parhaiten.

Samaan aikaan pitkäaikaissairaudet ja vammaisuus kytkeytyvät matalaan koulutukseen ja palkkatasoon. Haavoittuvat ryhmät uhkaavatkin nykyjärjestelmässä jäädä ilman tarvitsemiaan yksilöllisiä palveluja. Tarvitsemme universaalien palveluiden lisäksi entistä paremmin kohdennettuja palveluja.

Huono-osai­suuden kierteet on katkottava

Erityisesti huono-osaisuuden kierteisiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava pikaisesti, sillä lapsuuden ja nuoruuden olosuhteiden eriarvoisuus näkyy hyvinvointi- ja terveyseroina aikuisena. Lapsiperheköyhyyden torjunta ja matalan kynnyksen perhepalveluihin panostaminen ovatkin ensisijaisia.

Hyvinvointialueilla on pidettävä huolta terveyspalveluiden matalasta maksukatosta ja tarjottava kriittisiä palveluja maksuttomasti. Tarvittava hoito ei saa jäädä kiinni kenenkään maksukyvystä.

Samoin uudistuksessa tulee turvata riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut: Liian moni joutuu odottamaan hoitoonpääsyä ja oma vointi ehtii kriisiytyä. Erityisen tärkeää olisi lisätä ilman ajanvarausta saatavia mielenterveyspalveluita ja päihdetyön resursseja. Päihdeongelma ei saa olla esteenä mielenterveyspalveluiden saamiselle.

Jotta saamme vähennettyä mielenterveysongelmien osuutta työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä, meidän olisi myös kyettävä rakenteellisiin muutoksiin yhteiskunnassa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon jonoja ei saada purettua, ellemme onnistu ennaltaehkäisyssä. Oppilashuollon vahvemmalla kytkeytymisellä sote-palveluiden kokonaisuuteen voi olla tässä suhteessa todella merkittävä rooli, jos onnistumme turvaamaan riittävät resurssit.

Itse asiassa koko sote-uudistuksen tehtävä on turvata mahdollisimman toimivat palvelut niin, että erikoissairaanhoito ei pääse ruuhkautumaan. Palveluiden on tarkoitus painottua juuri ennaltaehkäisyyn ja perustason terveys- ja sosiaalipalveluihin.

Uudistuksessa velvoitetaan hyvinvointialueita tarjoamaan palvelut yhtenäisinä palvelukokonaisuuksina. Toimintaa ja vuorovaikutusta on tarkoitus yhtenäistää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon sekä terveydenhoidon ja sosiaalihuollon välillä. Yhtenäinen hoitoketju vähentää onnistuessaan pallottelua luukulta toiselle ja mahdollistaa palveluiden yksilöllisen suunnittelun. Tällä on merkitystä eritoten kun puretaan köyhyyden ja vammaisuuden tai sairastamisen yhteyksiä.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, sote-uudistuksessa tulisi kyetä osallistamaan tehokkaasti kolmatta sektoria. Palvelukokonaisuuteen ja -ohjaukseen tuleekin sisällyttää järjestöjen tuottamat palvelut. Niillä on ensiarvoista kokemusta paitsi köyhyyden torjunnasta, myös palveluiden tuottamisesta erityisryhmille ja vähemmistöille – siis juuri niille, joille järjestelmän pitäisi nyt kyetä tuottamaan kohdennettuja palveluja.

Bella_SMALL_8

Kymmenen tapaa ehkäistä köyhyyttä kunnissa

by Blogi
Artikkeli julkaistu alunperin 4.3.2021 Vihreiden sivuilla.
Köyhyys luo pitkän varjon yksilön elämään, paikallisyhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Se tuottaa inhimillistä kärsimystä ja lisää yhteiskunnallista epävakautta. Siksi taloudellisen eriarvoisuuden kitkemiseen kannattaa panostaa. Vaikka valtio päättää pääosin sosiaaliturvasta, on kunnilla paljon valtaa palveluiden hintaan ja saavutettavuuteen, asumisen kustannuksiin sekä työllisyyteen. Tässä siis kymmenen keinoa edistää taloudellista yhdenvertaisuutta kunnissa:

1. Turvataan lähipal­velut

Palveluiden tulee sijaita lähellä ja ennaltaehkäisy on tässäkin valttia. Mitä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä apu on saatavilla, sitä parempi. Köyhyys vaikeuttaa pitkien matkojen tekemistä, mikäli mahdollisuus omaan autoon, pyörään tai julkiseen liikenteeseen puuttuu. Esteettömät lähipalvelut ovat siksikin tärkeitä. Hyvistä lähipalveluista hyötyvätkin kaikki. Lähikirjasto on hyvä esimerkki: Se toimii kaikille kuntalaisille maksuttoman tiedon lähteenä ja lähipalvelupisteenä tarjoten opastusta, digiasiointia ja tavaroiden lainausta.

2. Kohtuul­lis­te­taan asumisme­noja erityisesti kaupungeissa

Isoissa kaupungeissa asumismenot uhkaavat lohkaista merkittävän osuuden asukkaiden kuukausibudjetista. Pienituloiset joutuvatkin usein muuttamaan korkeiden vuokrien takia kauas keskustoista. Tehdään kunnissa kohtuuhintaisen asumisen mahdollistavaa asuntopolitiikkaa. Erityisen akuutti tarve on asunnottomuuteen puuttumisella: Sen kitkemiseksi kuntiin tulee rakentaa ihmisten erilaisiin tarpeisiin sopivia tukiasuntoja.

3. Tehdään terveyden­hoi­dosta maksutonta mahdolli­suuk­sien mukaan

Kunnat päättävät osasta terveyspalveluiden asiakasmaksuista ennen 2023. Hallitus on juuri tehnyt perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä maksuttomia ja vähentänyt muitakin asiakasmaksuja. Kunnat voivat päättää tätäkin laajemmasta maksuttomuudesta: Esimerkiksi maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille on hyvä tapa tukea nuoria. Helsingissä toteutettu terveyskeskuskäyntien maksuttomuus on lisännyt asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottanut pienituloisten palveluihin hakeutumista.

4. Lisätään mielenter­veys- ja päihdepal­veluja

Parannetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja lisätään yhteistyötä päihdepalvelujen kanssa. Liian moni joutuu odottamaan pitkään hoitoonpääsyä. Erityisen tärkeää olisi lisätä ilman ajanvarausta saatavia mielenterveyspalveluita. Varmistetaan samalla kaikissa kunnissa päihdetyön riittävät resurssit ja palvelupisteet.

5. Tarjotaan lapsiper­heille matalan kynnyksen palveluita

Perheiden koronankin myötä tiukentunut talous näkyy kunnissa. Suomalainen köyhyys periytyy tutkitusti sukupolvelta toiselle ja erityisesti vauva-ajan köyhyys on osoittautunut vahingolliseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi onkin tärkeää tukea pienituloisia perheitä arjessa ja tarjota matalalla kynnyksellä esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelua.

6. Tuetaan tehokkaasti työllis­ty­mistä sekä ja työssäkäy­mistä

Tuetaan työllistymistä ja työssäkäyntiä kunnissa muun muassa työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä sekä osatyökykyisiä ja maksamalla työllistämisen kuntalisää. Iso merkitys on edullisella ja kattavalla joukkoliikenteellä sekä työn ja perheen yhteensovittamista helpottavilla palveluilla, kuten kohtuuhintaisella tai maksuttomalla varhaiskasvatuksella. Seuraavaksi tuleekin tehdä maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja 3-4-vuotiaille.

7. Tarjotaan taloudel­lista apua ja neuvoa sitä tarvitse­ville

Ihmisiä pitää auttaa pitkäjänteisesti ulos köyhyyskierteestä. Kuntien tuleekin selvittää yhdessä Kelan kanssa perustoimeentulotukea laajempaa apua tarvitsevat. Jo kuntien talousarvioita laatiessa on hyvä resursoida riittävästi ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön sekä harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Erityisen tehokasta on tarjota asukkaille talousneuvontaa, jossa voidaan ratkoa talouden hallintaan liittyviä ongelmia ja ehkäistä velkaantumista.

8. Kehitetään ruoka-apua entistä paremmaksi

Kehitetään kolmannen sektorin kanssa ruoka-apua osallisuutta parantavaksi ja hävikkiruokaa entistä tehokkaammin hyödyntäväksi. Erityisesti koronapandemian heikentämän taloustilanteen myötä on tärkeää varmistaa ruoka-avun saatavuus. Samalla tulee lisätä palveluneuvontaa ja matalan kynnyksen palveluita ruoka-apua saaville.

9. Tehdään yhteistyötä järjestöjen kanssa köyhyyden torjunnassa

Järjestöissä on paljon kokemusta vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten auttamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Tunnustetaan tämä osaaminen ja tuetaan järjestöjen työtä avustuksilla sekä tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja.

10. Osallis­te­taan asukkaita ja sisälly­te­tään köyhyyden torjunta päätöksen­tekoon

Jokaisessa kunnassa tulee kehittää kuntalaisille monipuolisia, myös ilman sähköisiä viestimiä toimivia osallistamistapoja osallistavasta budjetoinnista aina palvelujen kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Samalla tulee sisällyttää köyhyyden torjunta koko kunnan toimintaa ohjaavaan kuntastrategiaan ja laatia konkretiaan pyrkivä köyhyyden vähentämisen ohjelma.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Köyhyyden torjunta on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita

by Mielipidekirjoitus

Mika Nousiainen (ps.) kirjoitti (KSML 15.10) mielipidekirjoituksessaan, että hallitus ei edistä suomalaisten vähäosaisten perusturvaa. Tämä väite on virheellinen. Toisaalta koko teksti oli varsin tarkoitushakuinen sillä, että se keskittyi lähinnä mollaamaan maamme naisministereitä. Kertonee aika paljon kirjoittajan asenteesta.

Hallitus on sitoutunut hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme ja tämä näkyy selkeästi myös koronakriisin hoidossa. Valtio on tukenut valtavilla summilla yrityksiä, kuntia ja kotitalouksia, jotta selviämme yhdessä koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Hyvä esimerkki tästä on muun muassa hallituksen tukipaketti Jämsän seudulle ja koko Keski-Suomeen rakennemuutokseen sopeutumiseen. 

Tämän lisäksi hallitus esitti 75 euron lisää kaikille toimeentulotukea saaville henkilöille loppuvuoden ajaksi. Toimeentulotukea saavat ovat usein taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa ja koronalisä on kädenojennus pandemian aiheuttamien lisäkulujen kattamiseksi.

Ja mitä tekee perussuomalaiset eduskunnassa? Tämä tärkeä kriisiajan parannus eniten apua tarvitseville ei teille käynyt! Onneksi jäitte kantanne kanssa yksin. 

Toimet köyhyyden torjumiseksi eivät tähän lopu. Hallitus pienensi vastikään sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja ja laski niiden maksukattoa. Osa palveluista, kuten sairaanhoitajakäynnit, ovat lain tultua voimaan ilmaisia kaikille. Tämä vahvistaa etenkin paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden ja pienituloisten perheiden taloudellista asemaa. 

Toimenpiteitä vähäosaisten perusturvan edistämiseksi on tehty koko vaalikauden ajan – ja lukuisia on vielä tulossa. Tällä vaalikaudella on käynnissä useita isoja eriarvoisuutta vähentäviä rakenneuudistuksia, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan uudistukset. 

Perussuomalaiset eivät ole köyhimmän suomalaisen puolella, kuin näennäisesti. Eduskunnassa puolue on toistuvasti asettunut poikkiteloin, kun hallitus on parantanut köyhimpien asemaa.

Perussuomalaiset eivät ole köyhimmän suomalaisen puolella, kuin näennäisesti. Eduskunnassa puolue on toistuvasti asettunut poikkiteloin, kun hallitus on parantanut köyhimpien asemaa.

Jos tarkastelee lähemmin puolueen talouspolitiikkaa, edustaa se suomalaisessa poliittisessa kentässä selkeästi oikeaa äärilaitaa. Monilla esityksillään Perussuomalaiset romuttaisivat hyvinvointivaltion perusrakenteita – juuri niitä, joilla tehokkaasti vähennetään köyhyyttä ja lisätään ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa.

blogi1

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

by Blogi

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Lapsiköyhyys Suomessa on ollut kasvussa jo pitkään. Tänä päivänä yli kymmenen prosenttia lapsista elää köyhyydessä. Lapsia huostaanotetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja sijoituksista jopa neljäsosan taustalla on vanhempien huono taloudellinen tilanne. Toimeentulon ongelmilla on suora yhteys koko perheen hyvinvointiin. Vähävaraisuus aiheuttaa syrjäytymistä, ylisukupolvista köyhyyttä sekä erityisesti lapsilla horjuttaa kehittymisen perustaa.

Köyhyyden syyt ovat usein perheen työikäisten jäsenten työttömyydessä ja kotitalouden pienituloisuudessa. Vähävaraiset perheet joutuvat tinkimään perustarpeista, kuten ruuasta ja vaatetuksesta. Näistä perusedellytyksistä joudutaan karsimaan niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Esimerkiksi terveydenhuollosta, kuten kalliista mielenterveyspalveluista voidaan joutua luopumaan, vaikka hoidolle olisikin tarvetta.

Köyhyys vaikuttaa lapseen monin tavoin

Köyhyys eriarvoistaa lapsia ikätovereistaan. Vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Köyhyys altistaa myös kiusaamiselle ja syrjinnälle, sekä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja käsitykseen itsestä yhteisön jäsenenä. Köyhyydellä on myös todettu olevan suora vaikutus lapsen koulumenestykseen. Tämä näkyy muun muassa vähävaraisten perheiden lapsien korostumisessa koulunsa keskeyttäneiden tilastoissa.

Perheen taloudellinen tilanne ylisukupolvistuu. Tutkimusten mukaan vauvaikäiset lapset ovat köyhyyden vaikutuksille kaikista alttiimpia. Mitä nuorempana lapsi kokee köyhyysjakson ja mitä pidempi se on, sitä kauemmaskantoisia vaikutuksia sillä on.

Lapsiin investoiminen on tulevaisuuteen investoimista. Köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseen on keinoja, mutta se vaatii arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Jotta vähävaraisten perheiden tilanne kohenee lisäpanostuksen kohteita tulisi olla muun muassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, päiväkotien ryhmäkoko, vanhempainvapaat sekä koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuus.

Resursseja lastensuojeluun ja tukipalveluihin

Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut tarvitsevat nykyistä paremmat resurssit. Lasten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea, ja kouluissa esiintyvään kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava tehokkaasti. Tämän lisäksi toisen asteen koulutuksesta tulee tehdä aidosti maksutonta sekä vanhempien työllisyyttä täytyy edistää perhetilanteen ehdoilla

Viime vuosina myös sosiaaliturvan muutokset ovat osuneet juuri pienituloisiin, ja vähävaraisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tuleekin huomioida erilaisten perheiden tarpeet nykyistä paremmin. Lapsiperheiden hyvinvointiin satsaamalla säästetään sekä yhteiskunnan resursseja että inhimillistä pääomaa.