BellaForsgren_0081lowres

Sosiaaliturva pitää uudistaa perusteellisesti!

by Blogi

Kulunut vaalikausi on osoittanut, että sosiaaliturvan uudistamisella on todella kiire. Kohtaamme yhteiskuntana entistä enemmän ennakoimattomia kriisejä. Korona ja Ukrainan sota ovat jo vaikuttaneet kriittisesti monien toimeentuloon. Tiedämme, että ilmastokriisin vaikutukset kolkuttelevat oven takana.

Toimin kuluneena kautena vihreiden edustajana parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa. Pitkän vääntämisen jälkeen komitea pääsi sopuun sosiaaliturvan kehittämisen seuraavasta askeleesta – yksi perusturvaetuus sai yksimielisen kannatuksen.

Komitea siis esittää, että syyperusteiset perusturvaetuudet eläkkeitä lukuun ottamatta yhtenäistettäisiin ja yhdistettäisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa ja vähimmäismääräisiä kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja.

Idea ei ole ollenkaan uusi, sillä jo vuonna 2018 professori Juho Saaren vetämä eriarvoisuustyöryhmä esitti perusturvaetuuksien yhdistämistä. Nyt olisikin ensi hallituskaudella mahdollisuus vihdoinkin ottaa tämä tärkeä askel ja uudistaa vihdoinkin sosiaaliturvaa. Ja mikä parhainta, yksi perusturvaetuus olisi askel kohti perustuloa.

Järjestelmän uudistamiselle on kova tarve. Nykyinen järjestelmä on paikoin todella byrokraattinen, ja pahimmillaan byrokratia estää tällä hetkellä työllistymisen. Sosiaaliturva on meitä ihmisiä varten, ei hallintoa varten.

Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat yksi tärkeimmistä syistä, miksi lähdin politiikkaan. Hyvinvointivaltion rakenteita on jatkuvasti kehitettävä, jotta ne eivät horju globaaleissa kriiseissä, teknologian kehityksessä, työn murroksessa ja väestön vanhentuessa. Uudistus tulee tehdä ihmisten hyvinvointi edellä.

BellaForsgren_0205lowres

Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä!

by Blogi

Työelämämme tarvitsee lisää työntekijöitä jo olemassa oleviin työpaikkoihin sekä uusiin tulevaisuuden töihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että Suomessa lähes puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee lähivuosina uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta. Avautuvien työpaikkojen osaamistason on myös arvioitu nousevan tulevaisuudessa, eli korkeakoulutettua työvoimaa tarvitaan entistä enemmän.

Kestävyysvajetta pahentava osaamisvaje on otettava hallintaan koulutuksella. Työikäisen väestön osaaminen on turvattava systemaattisella ennakoinnilla ja jatkuvalla oppimisella, joka keskittyy erityisesti työikäisten mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan. Tällä hallituskaudella on valmisteltu jatkuvan oppimisen uudistusta, jossa tarkastellaan työelämän tarpeita, koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa.

Jatkuvan oppimisen saavutettavuus on tärkeää niin työelämässä kuin sen ulkopuolella oleville. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin elämän eri vaiheissa. Toisen asteen ja korkeakoulujen rahoitusta on kehitettävä siten, että koulutuksen järjestäjillä on aito mahdollisuus toteuttaa erilaisia jatkuvaa oppimista tukevia koulutusratkaisuja.

Jatkuvan oppimisen toteutuminen ja korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen vaativat panostuksia koko opintopolulle ja kaikkien opiskelijoiden osaamisen ja kykyjen tunnistamista.  Tämä edellyttää asiantuntevaa ohjausta ja riittävää tukea sekä opiskelijoille että muodollisen koulutuksen ulkopuolella oleville.

Työvoiman osaamisen varmistamiseksi on luotava pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili.  Koulutustilin kaltaiset ratkaisut voivat kuitenkin päätyä hyödyttämään eniten jo valmiiksi kouluttautuneita ja muuten hyvässä asemassa olevia. Siksi opintojen aikainen toimeentulo tulisi turvata ja esimerkiksi työttömyysturvalla tai sairauspäivärahalla opiskelua tulisi helpottaa. Näin rakennetaan kestävää yhteiskuntaa, joka tukee kaikkien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Keski-Suomessa kaivataan nyt tukea sekä koronakriisissä että työn murroksessa

by Kolumni
Teksti julkaistu alunperin Sisä-Suomen lehdessä.

Koronakriisi on iskenyt kovaa yhteiskuntiin. Hallitus on pyrkinyt ottamaan iskua vastaan valtion tasolla ja tukenut taloutta sekä ihmisiä vaikeassa tilanteessa. Olemme tukeneet yrityksiä ja käyttäneet mittavasti rahaa kriisin hoitoon, jotta selviämme yhdessä. 

Keski-Suomi on jo ennen koronaa saanut osansa vaikeasta taloustilanteesta. Maakuntamme tilanne vaikeutui entisestään, kun uutiset UPM aikomuksesta sulkea Kaipolan paperitehdas Jämsässä tulivat julki. 

Uutinen oli kova isku erityisesti jämsäläisille, mutta myös koko Keski-Suomelle. Jokainen irtisanominen on kova inhimillinen isku irtisanotuille että heidän perheilleen. Lapsuuteni Äänekoskella kasvaneena tiedän, miten yhdenkin yrityksen taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa koko kaupungin hyvinvointiin. 

Vaikeina aikoina yhteistyön merkitys korostuu. Kaikki Keski-Suomen kansanedustajat pitävätkin tärkeänä, että työttömiksi jääville ihmisille tarjotaan tarvittavat tukitoimet, jotta mahdollisimman moni löytää nopeasti uuden työn. Kuntien tukeminen on todella tärkeää, jotta niillä riittävät resurssit inhimillisen hädän hoitamiseksi sekä asukkaiden ja yritysten tulevaisuususkon palauttamiseksi.

Paperin kysynnän laskulle emme mahda mitään. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten tuemme kuntia ja alueita, joissa isot rakennemuutokset tapahtuvat.Koronan taloudelliset jälkimainingit voivat olla vasta tulossa ja irtisanomisia saatetaan nähdä lisää. 

Haastetta luo myös se, että Suomi on iso maa, ja eri maakuntien välillä on merkittäviä eroja. Reilu muutos edellyttääkin näiden alueellisten erojen tunnistamista ja erityispiirteen huomioimista politiikassa. Koko Suomessa on toteutettava paikallisesti toimivaa koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Joustavat mahdollisuudet uudelleenkoulutukseen ovat avainasemassa, jotta ihmiset voivat työllistyä uusille aloille ja jatkaa elämäänsä. 

Eduskunnassa ollaan tänä syksynä ison haasteen edessä. Emme voi enää keskittyä pelkästään koronakriisin hoitoon, vaan meillä on ratkottavana monia isoja ongelmia eri tasoilla – aina työllisyystoimista ilmastokriisin ehkäisemiseen. Samaan aikaan meillä on edessä välttämättömiä isoja rakenteellisia uudistuksia, kuten sote-uudistus ja sosiaaliturvan uudistaminen. Näihin kaikkiin hallituksen on tartuttava loppukaudella koronasta huolimatta.

Panostukset esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvaan olivat hyvä alku, mutta meidän olisi kyettävä muokkaamaan sosiaaliturvaamme kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se kykenee turvaamaan ihmisiä nopeasti kriisitilanteissa.

Korona keväästä tulee ottaa myös opiksi. Panostukset esimerkiksi yrittäjien sosiaaliturvaan olivat hyvä alku, mutta meidän olisi kyettävä muokkaamaan sosiaaliturvaamme kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se kykenee turvaamaan ihmisiä nopeasti kriisitilanteissa. Meidän on huolehdittava siitä, että myös sosiaaliturvamme vastaa nykyajan ilmiöihin ja haasteisiin. 

Vaikka Keski-Suomi joutuukin kokemaan nyt osansa työn murroksesta, on meillä silti myös kokemusta tulevaisuuden aloista: Meiltä löytyy paljon osaamista muun muassa puhtaasta teknologiasta ja IT-alalta. Jyväskylän aloitetaan myös juuri diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävä koulutus. 

Tulevaisuuden työpaikoista merkittävä osa on juuri näitä korkean teknologian ja osaamisen tehtäviä ja niissä olemme vahvoilla. Toisaalta etätyö näyttää nyt vakiinnuttaneen asemansa, mikä helpottaa työskentelyä myös maakuntakeskuksien ulkopuolella.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Nyt on aika purkaa tilkkutäkki – uuden sosiaaliturvan tulee turvata kaikissa elämäntilanteissa

by Kolumni
Julkaistu alunperin Sisäsuomalaisessa 11.3.2020

Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat olleet jo pitkään syitä, miksi lähdin politiikkaan. Hyvinvointivaltion rakenteita on jatkuvasti kehitettävä, jotta ne eivät horju teknologian kehityksessä, työn murroksessa ja väestön vanhentuessa.

Kansanedustajana olenkin pyrkinyt pääsemään sinne, missä hyvinvointivaltiota ylläpidetään  – joko suoraan tai välillisesti: Perustuslakivaliokunnassa olemme varmistamassa, että etenkin isot laki- ja rakennemuutokset palvelevat ihmisiä yhdenvertaisesti ja ihmisoikeuksien mukaisesti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa puolestaan pyrimme muun muassa siihen, että yhä useampi pääsisi työelämään.

Tovi sitten minut valittiin sosiaaliturvan uudistuskomitean jäseneksi. Hallitusohjelmaan kirjattu sosiaaliturvan kokonaisuudistus käynnistyy nyt keväällä 2020 ja kestää vuoteen 2027 asti. Mukana on edustajia kaikista puolueista. Olen tästä nimityksestä erityisen iloinen, sillä haluan kehittää sosiaaliturvaa niin, että se vastaa ihmisten nykyisiin tarpeisiin ja parantaa kaikista köyhimpien asemaa. 

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on tilkkutäkki, eikä pieni paikkailu siellä täällä enää auta. Järjestelmä on monilta osin epäselkeä ja aiheuttaa tilanteita, joissa osa jää vaille minkänlaista turvaa. Tarvitsemme perustavanlaatuisia uudistuksia, jotta sosiaaliturva vastaisi 2020-luvun haasteisiin: pätkätöihin, opiskelun ja työn yhteensovittamiseen, osatyökykyisenä työskentelyyn. 

Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, vaan monilta osin palveluista: Ihmisille tulisi tarjota nykyistä enemmän laadukkaita, monialaisia ja henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluita yhdeltä luukulta. Esimerkiksi työhön tulee kannustaa ennemmin laadukkailla TE-palveluilla kuin leikkaamalla perusturvaa. 

Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, vaan monilta osin palveluista

Vihreiden tavoitteena on siirtyminen pitkällä aikavälillä kohti perustuloa: Tulevaisuuden perusturvan tulisi olla kaikille maksettava vastikkeeton etuus, joka vähentäisi loputonta paperisotaa ja antaisi elämään turvaa yllättävien, jo valmiiksi kuormittavien tilanteiden varalle. Parhaimmillaan perustulo ottaa huomioon kaikenlaiset elämäntilanteet; esimerkiksi sen, kun opiskelija siirtyy työelämään tai kun pienyrittäjällä loppuvat tulot yllättäen.

Perustuloon siirtyminen tapahtuu pienin askelin, joita tälläkin hallituskaudella otetaan. Viime vuosina sosiaaliturvasta on tehty henkilökohtaisempaa ja aikuisten välisiä elatusvelvollisuuksia on purettu. Seuraavaksi olisi tärkeää yhtenäistää etuuksia, jolloin etuuksien väliin ei voi enää niin helposti tippua.

Sosiaaliturvan uudistaminen tulisi tehdä niin, että se purkaisi aidosti byrokratiaa. Sosiaaliturva on meitä ihmisiä varten, ei hallintoa varten. Pahimmillaan byrokratia estää työllistymisen, jos toimeliaisuus aiheuttaa epävarmuutta etuuden saamisesta. 

Erityisen tärkeää on, että meillä on yhteinen ja laaja-alainen tilannekatsaus. Viesti nyt käynnistyvälle sotu-uudistuskomitealle on selkeä: Ilman luottamusta kansalaisiin, rohkeaa kokeilemista ja tutkittua tietoa emme saa selville, millainen sosiaaliturva olisi kaikkein yhdenvertaisin ja paras.

blogi4

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

by Blogi

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Laadukas ja saavutettava koulutus  on Suomen ylpeydenaihe ja kilpailuvaltti, mutta korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta on viety rahaa vuodesta 2011 lähtien jo jopa 800 miljoonaa euroa. Muun muassa korkeakouluopiskelijoiden jo nyt riittämättömästä toimeentulosta leikattiin jopa 86e/kk opintotukileikkausten yhteydessä, samalla enimmäistukiaika lyheni 2 kuukaudella.

Huoli toimeentulosta heikentää mielenterveyttä

Opiskelijoille on asetettu kovat paineet lähteä opiskelemaan aikaisin ja valmistua nopeasti. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat stressiä ja ahdistusta sekä ylirasitusta, jota toimeentulon pienuus ja tiukka opiskelutahti pahentavat huomattavasti. Neljännes opiskelijoista murehtii opiskeluasioita vapaa-ajallakin. Liian tiukat vaatimukset opiskelujen nopeasta etenemisestä aiheuttavat stressiä ja myös muita mielenterveyden ongelmia.

Yhdistelmä vaatimuksista valmistua ja työllistyä nopeasti heikon toimeentulon turvin uhkaa opiskelijan terveyttä jo opintojen aikana. Vaatimus nopeasta valmistumisesta sekä mittavasta työkokemuksesta valmistuessa on ristiriitainen yhtälö. Nopean valmistumisen painottaminen vaatisi erityisesti panostusta opinto-ohjaukseen, johon koulutusleikkaukset ovat tehneen ison loven.

Opintorahan lainapainotteisuus  lisää koulutuksen periytyvyyttä

Opintorahan ja asumistuen lisäksi opintolaina on määritelty osaksi opintotukea. Opintolaina ei kuitenkaan ole kaikille opiskelijoille houkutteleva vaihtoehto, ja lainan ottamisen pakko opintojen rahoittamiseksi tekee korkeakouluopinnoista saavuttamattomia monille. Suomessa koulutus periytyy jo nyt ja lainapainotteisuus vaikeuttaa entisestään sosiaalista liikkuvuutta ja ylläpitää luokkayhteiskuntaa.

Kun vielä lisätään mukaan nuoria syyllistävä keskustelu synnytystalkoista, on kasassa aikamoinen lista. Opintorahan huoltajakorotus on vaivaiset 75€/kk. Suurimpia syitä miksi korkeakouluopiskelijat eivät uskalla perustaa perhettä ovat oman elämän toimeentulon sekä tulevaisuuden näkymien epävakaus. Opintojen ja perheellistymisen yhdistäminen on näillä pelimerkeillä haastavaa toimeentulon turvattomuuden takia.

Opiskelijat mukaan sosiaaliturvan muutoksiin

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat mukana tulevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Opiskelijoiden toimeentulo tulee nähdä yhdenvertaisessa asemassa muihin sosiaaliturvan muotoihin verrattuna. Luottamus riittävästä toimeentulosta tuo opiskelijalle turvatun arjen.

Aidosti tasa-arvoinen koulutuksen saavutettavuus vaatii opiskelijoille toimeentuloa, joka ei nojaa lainaan. Opiskelijoille on turvattava aidosti elämiseen riittävä toimeentulo ja annettava opiskelurauha.

blogi1

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

by Blogi

Nyt tarvitaan pikaisia toimenpiteitä lapsiköyhyyden poistamiseksi

Lapsiköyhyys Suomessa on ollut kasvussa jo pitkään. Tänä päivänä yli kymmenen prosenttia lapsista elää köyhyydessä. Lapsia huostaanotetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, ja sijoituksista jopa neljäsosan taustalla on vanhempien huono taloudellinen tilanne. Toimeentulon ongelmilla on suora yhteys koko perheen hyvinvointiin. Vähävaraisuus aiheuttaa syrjäytymistä, ylisukupolvista köyhyyttä sekä erityisesti lapsilla horjuttaa kehittymisen perustaa.

Köyhyyden syyt ovat usein perheen työikäisten jäsenten työttömyydessä ja kotitalouden pienituloisuudessa. Vähävaraiset perheet joutuvat tinkimään perustarpeista, kuten ruuasta ja vaatetuksesta. Näistä perusedellytyksistä joudutaan karsimaan niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Esimerkiksi terveydenhuollosta, kuten kalliista mielenterveyspalveluista voidaan joutua luopumaan, vaikka hoidolle olisikin tarvetta.

Köyhyys vaikuttaa lapseen monin tavoin

Köyhyys eriarvoistaa lapsia ikätovereistaan. Vähävaraisten perheiden lapsilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia harrastaa ja viettää vapaa-aikaa. Köyhyys altistaa myös kiusaamiselle ja syrjinnälle, sekä vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja käsitykseen itsestä yhteisön jäsenenä. Köyhyydellä on myös todettu olevan suora vaikutus lapsen koulumenestykseen. Tämä näkyy muun muassa vähävaraisten perheiden lapsien korostumisessa koulunsa keskeyttäneiden tilastoissa.

Perheen taloudellinen tilanne ylisukupolvistuu. Tutkimusten mukaan vauvaikäiset lapset ovat köyhyyden vaikutuksille kaikista alttiimpia. Mitä nuorempana lapsi kokee köyhyysjakson ja mitä pidempi se on, sitä kauemmaskantoisia vaikutuksia sillä on.

Lapsiin investoiminen on tulevaisuuteen investoimista. Köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseen on keinoja, mutta se vaatii arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä. Jotta vähävaraisten perheiden tilanne kohenee lisäpanostuksen kohteita tulisi olla muun muassa subjektiivinen päivähoito-oikeus, päiväkotien ryhmäkoko, vanhempainvapaat sekä koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuus.

Resursseja lastensuojeluun ja tukipalveluihin

Lastensuojelu ja sen piirissä olevien nuorten tukipalvelut tarvitsevat nykyistä paremmat resurssit. Lasten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea, ja kouluissa esiintyvään kiusaamiseen ja syrjintään on puututtava tehokkaasti. Tämän lisäksi toisen asteen koulutuksesta tulee tehdä aidosti maksutonta sekä vanhempien työllisyyttä täytyy edistää perhetilanteen ehdoilla

Viime vuosina myös sosiaaliturvan muutokset ovat osuneet juuri pienituloisiin, ja vähävaraisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt. Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa tuleekin huomioida erilaisten perheiden tarpeet nykyistä paremmin. Lapsiperheiden hyvinvointiin satsaamalla säästetään sekä yhteiskunnan resursseja että inhimillistä pääomaa.