Artikkeli on julkaistu alun perin 28.8.2021 Keskisuomalaisessa.
Viime päivinä on keskusteltu paljon tutkimuksen rahoituksesta. Eikä suotta.
Tutkittuun tietoon pitäisi nyt satsata enemmän kuin koskaan.
Tarvitsemme tutkimusta kipeästi ilmastokriisin ratkaisemiseen. Tulevia pandemioita torjutaan juuri tutkimuksen avulla. Moni aivan arkinen asia tai keksintö nojaa alun perin perustutkimukseen. Uusia innovaatioita ei löydy ilman pitkäjänteistä panostusta perustason tietämykseen.
Keskustelujen erityisenä huolena on ollut Suomen Akatemian rahoitus. Pian alkavassa kehysriihessä esityksenä on, Suomen Akatemialta leikattaisiin 40 miljoonan euroa. Tällä olisi suora vaikutus siihen, voiko Suomen Akatemia myöntää tutkimusrahoitusta useammaksi vuodeksi.
Leikkauksesta ei kuitenkaan ole vielä tehty hallituksen päätöstä, eikä Vihreät ole tällaiseen sitoutunut. Vihreiden selvä tavoite on neuvotteluissa, että hallituksen budjettiriihessä Suomen Akatemian myöntövaltuudet saadaan palautettua kuluvan vuoden tasolle. Tämä tarkoittaa niihin noin 40 miljoonan euron lisäystä.
On kuitenkin totta, että vaikka tämän vuoden osalta tilanne saataisiin turvattua, on ensi vuonna edessä hallituksessa alustavasti sovittu 35 miljoonan euron leikkaus tieteeseen. Rehellisyyden nimissä päätös oli huono ja se olisi pitänyt kyetä estämään. Asiasta keskustellaan tarkemmin ensi vuonna ja toivottavasti tuolloin löytyisi keino kumota se.
Suomen Akatemian kokonaistilanne on siis epävarma. Taustalla on Veikkaus-voittovarojen pienentyminen. Se vaikuttaa suoraan Suomen Akatemian rahoitukseen, mutta myös monen muun instituution ja järjestön rahoitukseen. Hallituksen onkin määrä sopia tämän vuoden loppuun mennessä uudesta rahoitusmallista.
Lukuisat suomalaiset toimijat ansaitsevat selvyyttä tilanteeseen. Siksi hallituksen sovulla uudesta rahoitusmallista Veikkauksen varojen tilalle on kiire. Rahoituksen siirtämistä yleisiin budjettivaroihin tulee harkita vakavasti. Ratkaisun pitää olla kestävä ja rahoituksen on oltava kaikille toimijoille ennakoitavaa.
Suomen Akatemian tämän hetkinen tilanne onkin vain yksi – vaikkakin olennainen – palanen kokonaisuudessa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tason nostamiseen kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Tuota kohti meidän on kuljettava pitkäjänteisesti, jos aiomme pärjätä globaalissa maailmassa ja olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä.
Työtä vaaditaan paljon, jos mielimme tutkimusmaailman huipulle. Tutkimuksen pohjaa on nakerrettu jo pidemmän aikaa. Laadukas tutkimus nimittäin vaatii laadukasta koulutusjärjestelmää – varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Iso ongelma on, että koulutuksesta oli leikattu useilla vaalikausilla – kaikkien puolueiden toimesta. Edellisellä hallituskaudella tilanne kuitenkin paheni merkittävästi, kun koulutuksesta leikattiin miljardi euroa. Hallituksella on nyt iso työ paikata edes viimeisimmät leikkaukset.
Koemmekin nahoissamme leikkauksien lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Tarvitsemme isoja ja pysyviä panostuksia perusopetukseen, jotta pystymme vastaamaan oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen. Amiksiin tarvitaan lisää opettajia. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennettävä, mutta se ei onnistu mikäli emme saa ratkottua alaa vaivaavaa henkilöstöpulaa.
Kelkan kääntämisessä kestää tovi, eikä vallitseva koronatilanne ainakaan helpota asiaa. Paljon on kuitenkin tehty.
Tällä kaudella on päätetty merkittävistä avustuksista kaikille koulutusasteille koronakriisin ja etäopetuksen vaikutusten paikkaamiseen. Hallitus on ollut muutoinkin ahkera koulutuksen ja tutkimuksen puolustamisessa ja aiempien leikkausten paikkaamisessa.
Käytännössä koulutuksen ja tutkimuksen pysyvään rahoitukseen on päätetty korotuksista jo 600 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi hallitus on tänä sekä viime vuonna kasvattanut määräaikaista rahoitusta noin 500 miljoonalla eurolla molempina vuosina.
On meidän tehtävämme varmistaa, että suunta pysyy sellaisena – vähenivät Veikkaus-varat tai eivät.