BellaForsgren_0255lowres

Psykoterapiakoulutus maksuttomaksi!

by Blogi

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Jokainen mielenterveyden ongelmista työkyvyttömyyseläkkeelle joutunut on inhimillinen tragedia, mutta myös kansantaloudellinen haaste.

Mielenterveyden häiriöiden kustannukset kustantavat Suomelle jopa 11 miljardia OECD:n mukaan. Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen heiketessä meillä ei ole varaa päästää yhtään ihmistä mielenterveyden osalta huonoon kuntoon.

Moni tietääkin, että psykoterapian saatavuudessa on alueellista epätasa-arvoa ja myös valtakunnallisesti suuria puutteita. Psykoterapeuttikoulutus on monille ammattilaisille liian kallis täydennyskoulutus. Psykoterapeuttikoulutus maksaa noin 20 000–60 000e riippuen psykoterapia suuntauksesta. Psykoterapeuttikoulutus on ainoita terveydenhuollon koulutuksia, jonka opiskelija joutuu kustantamaan kokonaan itse.

Psykoterapeuteista yli kolmasosa on eläkeikäisiä. Meille on jo nyt huutava pula alan osaajista, eikä tilanne ole helpottumassa tulevaisuudessa, jos emme tee mitään.

Psykoterapeuttikoulutusten rahoittaminen julkisin varoin maksaisi itsensä takaisin ja edistäisi yhdenvertaisuutta koulutukseen hakeutumisessa.

Psykoterapian lisäksi on tärkeää panostaa muihin terapiamuotoihin. Vaikka pitkäaikaisen psykoterapian lisääminen on tärkeää, niin moni psykoterapiassa hoidettava ongelma olisi hoidettavissa myös kevyemmillä hoitomuodoilla.

Terapiatakuu ja sen vaatimat lisäresurssit olisivat tehokas keino puuttua mielenterveyden ongelmiin ennen niiden pahentumista, mikä osaltaan vähentäisi kustannuksia psykoterapian ja työkyvyttömyyseläkkeen tarpeen vähentyessä.

Mielenterveyden ongelmien hoidon lisäksi on hyvin tärkeää myös panostaa siihen, ettei mielenterveysongelmia pääsisi syntymään. Erityisesti nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisen syihin on paneuduttava.

BellaForsgren_0094lowres

Menestyminen vaatii investointeja tieteeseen ja tutkimukseen

by Blogi

Tulevaisuuden kilpailukyky varmistetaan ainoastaan vahvalla osaamisella ja laadukkaalla tutkimuksella. Business Finlandin viime vuonna tekemän kyselyn perusteella tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioinvestointeja (TKI) jarruttaa tällä hetkellä eniten sopivan osaamisen puute. Selvityksessä 35 prosenttia vastaajista katsoi osaajien saatavuuden olevan Suomessa kilpailijamaita heikommalla tasolla. Myös julkinen rahoitus koettiin puutteelliseksi ja sen periaatteet liian ennakoimattomiksi.

Kuluvalla hallituskaudella tiedeleikkausten sarja katkaistiin ja TKI-rahoituksen suunta käännettiin nousujohteiselle uralle. Vuoden 2009 tason saavuttamiseen on vielä matkaa ja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kasvua sekä julkisessa että yksityisessä rahoituksessa. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa TKI-rahoituksesta tulee yrityksiltä itseltään. Yksityisen rahoituksen määrän kasvattamiseksi on verotusta kehitettävä erityisesti vihreän talouden investointeihin kannustavaksi.

Vastuuta tulevaisuudesta ei voi heittää ainoastaan yritysten varaan vaan myös julkisen rahoituksen määrää on nostettava ja se on suunnattava korkeakoulutukseen ja  perustutkimukseen. Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, joka ei pyri suoraan ratkaisemaan tiettyä käytännöllistä ongelmaa vaan kumpuaa tieteenalojen sisäisestä kehittymisestä ja uteliaisuudesta uusia avauksia kohtaan. Soveltava tutkimus sen sijaan hakee tieteen keinoin ratkaisuja yhteiskunnalliseen tai tekniseen kysymykseen. Kumpaakin tutkimusta tarvitaan uusien tieteellisten läpimurtojen ja innovaatioiden perustaksi.

Rahoituksen ohjaaminen pelkästään soveltavaan tutkimukseen kaventaa tieteen tekemisen horisonttia. Jos tutkimuksen tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pystyttävä esittämään jo rahoituksen hakuvaiheessa, on vaarana, että rohkeat avaukset jäävät tekemättä. Viime vuosina olemme lukuisia kertoja saaneet huomata, että ympäröivän maailman ennakoiminen on joskus mahdotonta. Siksi tarvitsemme myös tutkimusta, joka ei ainoastaan reagoi ympäröivään yhteiskuntaan vaan etsii vastauksia ennakoivasti.

Rahoituksen kohdentaminen on jätettävä tutkimuksen ammattilaisten päätettäväksi. Jatkuvasti vaihtuvat rahoitusmallit ja niihin reagoiminen kaventavat korkeakoulujen mahdollisuutta panostaa tulevaisuuden kannalta merkittäviin uusiin avauksiin ja perustutkimukseen. Korkeakouluja ei tule nähdä ainoastaan tutkintoautomaatteina vaan on muistettava, että niiden tehtävä perustuu aallon harjalla tehtävään huippututkimukseen.

Suomen talouden kestävä kasvu kumpuaa osaamisesta ja tieteellisistä läpimurroista ja niiden perusteella tehdyistä uusista innovaatioista. Tarvitsemme onnistuaksemme laadukasta perustutkimusta ja tieteen rohkeaa soveltamista. Myös TKI-rahoituksen kasvattaminen on mahdollista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

BellaForsgren_0205lowres

Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä!

by Blogi

Työelämämme tarvitsee lisää työntekijöitä jo olemassa oleviin työpaikkoihin sekä uusiin tulevaisuuden töihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että Suomessa lähes puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee lähivuosina uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta. Avautuvien työpaikkojen osaamistason on myös arvioitu nousevan tulevaisuudessa, eli korkeakoulutettua työvoimaa tarvitaan entistä enemmän.

Kestävyysvajetta pahentava osaamisvaje on otettava hallintaan koulutuksella. Työikäisen väestön osaaminen on turvattava systemaattisella ennakoinnilla ja jatkuvalla oppimisella, joka keskittyy erityisesti työikäisten mahdollisuuksiin kehittää omaa osaamistaan. Tällä hallituskaudella on valmisteltu jatkuvan oppimisen uudistusta, jossa tarkastellaan työelämän tarpeita, koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta sekä opintojen aikaista toimeentuloa.

Jatkuvan oppimisen saavutettavuus on tärkeää niin työelämässä kuin sen ulkopuolella oleville. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin elämän eri vaiheissa. Toisen asteen ja korkeakoulujen rahoitusta on kehitettävä siten, että koulutuksen järjestäjillä on aito mahdollisuus toteuttaa erilaisia jatkuvaa oppimista tukevia koulutusratkaisuja.

Jatkuvan oppimisen toteutuminen ja korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen vaativat panostuksia koko opintopolulle ja kaikkien opiskelijoiden osaamisen ja kykyjen tunnistamista.  Tämä edellyttää asiantuntevaa ohjausta ja riittävää tukea sekä opiskelijoille että muodollisen koulutuksen ulkopuolella oleville.

Työvoiman osaamisen varmistamiseksi on luotava pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili.  Koulutustilin kaltaiset ratkaisut voivat kuitenkin päätyä hyödyttämään eniten jo valmiiksi kouluttautuneita ja muuten hyvässä asemassa olevia. Siksi opintojen aikainen toimeentulo tulisi turvata ja esimerkiksi työttömyysturvalla tai sairauspäivärahalla opiskelua tulisi helpottaa. Näin rakennetaan kestävää yhteiskuntaa, joka tukee kaikkien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

BellaForsgren_0171lowres

Työrauhaa toisen asteen koulutukseen

by Blogi

Koulutus on Suomen tulevaisuuden keskeinen resurssi sekä inhimillisesti että taloudellisesti, ja toisen asteen koulutuksella on tässä keskeinen rooli. Oppimistulokset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista koulutuksen rahoituksessa.

Tällä hallituskaudella koulutuksen pysyvää rahoitusta on lisätty edellisten kahden hallituksen leikkausten paikkaamiseksi. Oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen lisäsi peruskoulun päättäneiden yhdenvertaisuutta mutta kiristi samalla jo ennestään tiukkoja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen resursseja. Pidemmällä aikavälillä vanhempien tuloista riippumaton opiskelumahdollisuus takaa yhteiskunnalle sivistyneitä ja taitavia eri alojen osaajia.

Vaikeinakaan aikoina koulutuksesta ei ole varaa säästää. Tulevien päättäjien on varmistettava rpitkäkestoinen ja ennakoitava perusrahoitus sekä lukioille että ammatilliselle koulutukselle.

Taitavakaan opettaja ei pysty toimimaan yhä monimuotoistuvan opiskelijajoukon parissa, jos rahoitus ei mahdollista riittävää määrää opinto-ohjaajia, erityisopettajia ja tukiopetusta, puhumattakaan hyvinvointialueiden vastuulla olevista kuraattoreista, terveydenhoitajista ja psykologeista. Opettajien tulee saada keskittyä opetukseen.

Olen huolissani lukiolaisten jaksamisesta: valtaosa opiskelijoista pitää opiskelua raskaana monien vaatimusten ristipaineessa. Meillä ei ole varaa uuvuttaa nuoria ihmisiä jo toisella asteella. Lukioissa tarvitaankin nyt työrauhaa, eli kohtuullisia ryhmäkokoja ja riittävästi opiskeluhuollon henkilöstöä, jotta opiskelijat pystyvät keskittymään opiskeluun.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yhtä lailla työrauhaa. Sipilän hallituksen reformi saattoi nuoret ja aikuiset yhteen ja lisäsi työelämässä tapahtuvaa oppimista lähiopetuksen kustannuksella. Vaikka reformi toi mukanaan tervetulleitakin uudistuksia, se lisäsi opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja muutti rahoitusta suoritusperusteisemmaksi. Reformia sovelletaan oppilaitoksissa eri tavoin erilaisin tuloksin.

Nyt olisi aika tutkia sitä, vastaako reformi erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vai sysääkö se liikaa vastuuta opiskelijalle itselleen.

BellaForsgren_0030lowres

Koulutuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle

by Blogi

Suomalaisten lasten oppimistulokset ovat laskeneet jo yli 20 vuoden ajan. Tämän suunnan kääntämiseksi koulutukseen on panostettava lisää rahaa. Esimerkiksi Ruotsissa lisäresurssit näkyvät jo nyt parantuneina oppimistuloksina, kun taas Suomessa pitkäjänteiset panostukset koulutuksen rahoitukseen ovat jääneet tekemättä.

Eniten minua peruskoulutuksen ahdingossa huolestuttaa oppilaiden kasvava eriarvoistuminen. Erityisesti vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin aikaisempaa vahvemmin. Resurssien puute osuu juuri niihin, jotka tarvitsisivat eniten tukea. Tämä kehitys rapauttaa periaatetta tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle.

Haluammeko, että heikommista lähtökohdista opintien aloittavat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät vaille tasa-arvoisia mahdollisuuksia? Heidän joukossaan on esimerkiksi kuulo- ja näkövammaisia, oppimisen vaikeuksien kanssa eläviä sekä suomea toisena kielenä puhuvia.

Kuluvalla hallituskaudella toteutettiin Oikeus oppia –kehittämisohjelma, jonka tavoitteena oli parantaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua sekä lisätä niiden tasa-arvoa. Ohjelman kautta rahoitettiin monia tärkeitä hankkeita, jotka liittyivät esimerkiksi oppimisen tukeen, inkluusion kehittämiseen ja lasten digitaalisiin taitoihin.

Nämä ovat asioita, joita ei voida kuitenkaan jättää pelkkien määräaikaisten hankkeiden varaan, vaan ne pitäisi olla osa päiväkotien ja koulujen pysyvää rahoitusta.

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Suomalainen koulutus on perinteisesti pystynyt tarjoamaan jokaiselle oppijalle tasavertaisen mahdollisuuden yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Nykyisin lapset ovat varhaiskasvatuksen tai koulun aloittaessaan taustoiltaan yhä monimuotoisempia, ja osaamme myös tunnistaa erityisen tuen tarpeita aikaisempaa paremmin. Koulutuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle kärkitasolle, jotta jokainen lapsi saa yhdenvertaisen ja laadukkaan oppimispolun ilman syrjintää ja ennakkoluuloja.

Näissä vaaleissa meidän on uskallettava panostaa tulevaisuuteen.

Bella_SMALL_5

Pätevä tiede vaatii kunnon koulutusjärjestelmän

by Kolumni
Artikkeli on julkaistu alun perin 28.8.2021 Keskisuomalaisessa.
Viime päivinä on keskusteltu paljon tutkimuksen rahoituksesta. Eikä suotta.

Tutkittuun tietoon pitäisi nyt satsata enemmän kuin koskaan. 

Tarvitsemme tutkimusta kipeästi ilmastokriisin ratkaisemiseen. Tulevia pandemioita torjutaan juuri tutkimuksen avulla. Moni aivan arkinen asia tai keksintö nojaa alun perin perustutkimukseen. Uusia innovaatioita ei löydy ilman pitkäjänteistä panostusta perustason tietämykseen.

Keskustelujen erityisenä huolena on ollut Suomen Akatemian rahoitus. Pian alkavassa kehysriihessä esityksenä on, Suomen Akatemialta leikattaisiin 40 miljoonan euroa. Tällä olisi suora vaikutus siihen, voiko Suomen Akatemia myöntää tutkimusrahoitusta useammaksi vuodeksi.

Leikkauksesta ei kuitenkaan ole vielä tehty hallituksen päätöstä, eikä Vihreät ole tällaiseen sitoutunut. Vihreiden selvä tavoite on neuvotteluissa, että hallituksen budjettiriihessä Suomen Akatemian myöntövaltuudet saadaan palautettua kuluvan vuoden tasolle. Tämä tarkoittaa niihin noin 40 miljoonan euron lisäystä.

On kuitenkin totta, että vaikka tämän vuoden osalta tilanne saataisiin turvattua, on ensi vuonna edessä hallituksessa alustavasti sovittu 35 miljoonan euron leikkaus tieteeseen. Rehellisyyden nimissä päätös oli huono ja se olisi pitänyt kyetä estämään. Asiasta keskustellaan tarkemmin ensi vuonna ja toivottavasti tuolloin löytyisi keino kumota se.

Suomen Akatemian kokonaistilanne on siis epävarma. Taustalla on Veikkaus-voittovarojen pienentyminen. Se vaikuttaa suoraan Suomen Akatemian rahoitukseen, mutta myös monen muun instituution ja järjestön rahoitukseen. Hallituksen onkin määrä sopia tämän vuoden loppuun mennessä uudesta rahoitusmallista. 

Lukuisat suomalaiset toimijat ansaitsevat selvyyttä tilanteeseen. Siksi hallituksen sovulla uudesta rahoitusmallista Veikkauksen varojen tilalle on kiire. Rahoituksen siirtämistä yleisiin budjettivaroihin tulee harkita vakavasti. Ratkaisun pitää olla kestävä ja rahoituksen on oltava kaikille toimijoille ennakoitavaa.

Suomen Akatemian tämän hetkinen tilanne onkin vain yksi – vaikkakin olennainen – palanen kokonaisuudessa. Hallitusohjelmassa on sitouduttu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tason nostamiseen kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Tuota kohti meidän on kuljettava pitkäjänteisesti, jos aiomme pärjätä globaalissa maailmassa ja olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä.

Työtä vaaditaan paljon, jos mielimme tutkimusmaailman huipulle. Tutkimuksen pohjaa on nakerrettu jo pidemmän aikaa. Laadukas tutkimus nimittäin vaatii laadukasta koulutusjärjestelmää – varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Iso ongelma on, että koulutuksesta oli leikattu useilla vaalikausilla – kaikkien puolueiden toimesta. Edellisellä hallituskaudella tilanne kuitenkin paheni merkittävästi, kun koulutuksesta leikattiin miljardi euroa. Hallituksella on nyt iso työ paikata edes viimeisimmät leikkaukset.

Koemmekin nahoissamme leikkauksien lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset. Tarvitsemme isoja ja pysyviä panostuksia perusopetukseen, jotta pystymme vastaamaan oppilaiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen. Amiksiin tarvitaan lisää opettajia. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennettävä, mutta se ei onnistu mikäli emme saa ratkottua alaa vaivaavaa henkilöstöpulaa.

Kelkan kääntämisessä kestää tovi, eikä vallitseva koronatilanne ainakaan helpota asiaa. Paljon on kuitenkin tehty.

Tällä kaudella on päätetty merkittävistä avustuksista kaikille koulutusasteille koronakriisin ja etäopetuksen vaikutusten paikkaamiseen. Hallitus on ollut muutoinkin ahkera koulutuksen ja tutkimuksen puolustamisessa ja aiempien leikkausten paikkaamisessa. 

Käytännössä koulutuksen ja tutkimuksen pysyvään rahoitukseen on päätetty korotuksista jo 600 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi hallitus on tänä sekä viime vuonna kasvattanut määräaikaista rahoitusta noin 500 miljoonalla eurolla molempina vuosina.

On meidän tehtävämme varmistaa, että suunta pysyy sellaisena – vähenivät Veikkaus-varat tai eivät.

blogi4

Lukioihin kohdistuvat leikkaukset ovat leikkauksia nuorten tulevaisuudesta

by Blogi

Lukioihin kohdistuvat leikkaukset ovat leikkauksia nuorten tulevaisuudesta

Suomalaisten keskuudessa elää ajatus siitä, että nuorissa on tulevaisuus. Tämä tulevaisuus on kuitenkin riippuvainen niistä resursseista, joita Suomen valtio kohdentaa koulutuksen piiriin. Juuri ennen vaalena eronnut hallitus ehti leikkaamaan lähes 1,5 miljardilla koulutuksesta, mikä on heijastunut voimakkaasti toisen asteen opiskelijoiden arkeen.

Leikkaukset tuntuvat myös Jyväskylän lukiolaisten arjessa

Niin ikään Jyväskylän lukiotarjonta on pienentynyt huomattavasti viime vuosina ‒ ja lukioiden yhdistymisten myötä on muodostunut jopa 1200 opiskelijan suurlukioita.

Fuusioituneille lukioille on osoitettu uudet tilat, jotka eivät mahdollista samankaltaista opiskelija-opettajakontaktia kuin pienemmissä lukioissa. Moni opiskelija jää kaipaamaan apua oppimiseen, kun luokkakoot kasvavat jo lähemmäs puoltasataa opiskelijaa kurssia kohden.

Lukiolaisten uupumus on lisääntynyt huomattavasti

Viime vuoden kouluterveyskyselyt kertovat järkyttäviä faktoja – jo joka kolmas lukiolainen kokee hukkuvansa koulutyöhön useamman kerran viikossa. Lukiolaisten etujärjestö Suomen lukiolaisten liittokin varoittaa lukiolaisten kasvaneesta uupumuksen tunteesta arjessa.

Vastaus tähän lukiolaisten hyvinvointivajeeseen ei voi olla koulutuksesta leikkaaminen.

THL – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksista ilmenee, että moni opiskelija kaipaisi koulupsykologin tai -kuraattorin apua, mutta ei ole sitä toistaiseksi saanut. Kun opiskelijoista tulee yksilöiden sijasta massaa, on vaikea tarttua yksilöiden ongelmiin.

Kun opiskelijoita on samassa rakennuksessa noin 1200, ei yksittäinen koulukuraattori tai toisinaan paikalla oleva koulupsykologi riitä, vaan jokaisen pitäisi saada tarvittaessa apua lyhyellä odotusajalla. Kouluypsykologien ja -kuraattorien määrää on lisättävä – ja samalla on panostettava päivittäiseen yhteisölliseen työhön.

Toisen asteen koulutuksen puuttuminen altistaa syrjäytymiselle

Suomessa on eri arvioiden mukaan noin 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. THL:n arvioiden mukaan syrjäytynyt toisen asteen koulutusta käymätön nuori aiheuttaa yhteiskunnalle jopa 370 000 euron lisäkustannuksen. Nuorten syrjäytyminen käy siis pitkällä juoksulla todella kalliiksi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteutti viime elokuussa tutkimuksen, jonka tulokset ovat kiistattomat: 92 % suomalaisista uskoo, että koulunkäynnin tukeminen on toimiva keino nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Toisen asteen ja eritoten lukiokoulutuksen rahoitus kuuluu palauttaa takaisin vanhaan uskoonsa, sillä nuo eurot eivät ole vain tilastoja ja numeroita – niillä saadaan opinto-ohjaajia, pienempiä kurssikokoja, parempaa opiskelijahuoltopalveluiden saatavuutta ja lukiolaisten arkea sujuvammaksi.

blogi4

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

by Blogi

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Laadukas ja saavutettava koulutus  on Suomen ylpeydenaihe ja kilpailuvaltti, mutta korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta on viety rahaa vuodesta 2011 lähtien jo jopa 800 miljoonaa euroa. Muun muassa korkeakouluopiskelijoiden jo nyt riittämättömästä toimeentulosta leikattiin jopa 86e/kk opintotukileikkausten yhteydessä, samalla enimmäistukiaika lyheni 2 kuukaudella.

Huoli toimeentulosta heikentää mielenterveyttä

Opiskelijoille on asetettu kovat paineet lähteä opiskelemaan aikaisin ja valmistua nopeasti. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat stressiä ja ahdistusta sekä ylirasitusta, jota toimeentulon pienuus ja tiukka opiskelutahti pahentavat huomattavasti. Neljännes opiskelijoista murehtii opiskeluasioita vapaa-ajallakin. Liian tiukat vaatimukset opiskelujen nopeasta etenemisestä aiheuttavat stressiä ja myös muita mielenterveyden ongelmia.

Yhdistelmä vaatimuksista valmistua ja työllistyä nopeasti heikon toimeentulon turvin uhkaa opiskelijan terveyttä jo opintojen aikana. Vaatimus nopeasta valmistumisesta sekä mittavasta työkokemuksesta valmistuessa on ristiriitainen yhtälö. Nopean valmistumisen painottaminen vaatisi erityisesti panostusta opinto-ohjaukseen, johon koulutusleikkaukset ovat tehneen ison loven.

Opintorahan lainapainotteisuus  lisää koulutuksen periytyvyyttä

Opintorahan ja asumistuen lisäksi opintolaina on määritelty osaksi opintotukea. Opintolaina ei kuitenkaan ole kaikille opiskelijoille houkutteleva vaihtoehto, ja lainan ottamisen pakko opintojen rahoittamiseksi tekee korkeakouluopinnoista saavuttamattomia monille. Suomessa koulutus periytyy jo nyt ja lainapainotteisuus vaikeuttaa entisestään sosiaalista liikkuvuutta ja ylläpitää luokkayhteiskuntaa.

Kun vielä lisätään mukaan nuoria syyllistävä keskustelu synnytystalkoista, on kasassa aikamoinen lista. Opintorahan huoltajakorotus on vaivaiset 75€/kk. Suurimpia syitä miksi korkeakouluopiskelijat eivät uskalla perustaa perhettä ovat oman elämän toimeentulon sekä tulevaisuuden näkymien epävakaus. Opintojen ja perheellistymisen yhdistäminen on näillä pelimerkeillä haastavaa toimeentulon turvattomuuden takia.

Opiskelijat mukaan sosiaaliturvan muutoksiin

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat mukana tulevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Opiskelijoiden toimeentulo tulee nähdä yhdenvertaisessa asemassa muihin sosiaaliturvan muotoihin verrattuna. Luottamus riittävästä toimeentulosta tuo opiskelijalle turvatun arjen.

Aidosti tasa-arvoinen koulutuksen saavutettavuus vaatii opiskelijoille toimeentuloa, joka ei nojaa lainaan. Opiskelijoille on turvattava aidosti elämiseen riittävä toimeentulo ja annettava opiskelurauha.

blogi3

Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli ei luota korkeakoulujen omaan osaamiseen

by Blogi

Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli ei luota korkeakoulujen omaan osaamiseen

Korkeakoulujen uudet rahoitusmallit hyväksyttiin tänä keväänä. Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille laadittiin omat rahoitusmallinsa. Rahoitusmallit määräävät sen, miten valtion korkeakoulutukseen varattu budjetti jaetaan korkeakoulujen kesken. Rahoitusmallilla valtio pyrkii ohjaamaan korkeakoulujen toimintaa haluamaansa suuntaan, eli kyseessä on keskeinen poliittinen työkalu.

Uusia rahoitusmalleja on työstetty osana Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -hanketta. Mikä siis muuttuu vuonna 2021 voimaan astuvissa malleissa?

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että uusissa rahoitusmalleissa käytetään edelleen todella paljon tulosohjausta. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulut saavat rahaa ainoastaan konkreettisia tuloksia vastaan (esimerkiksi kun opiskelija valmistuu tai julkaistaan tieteellinen artikkeli). Tämä on tietenkin jollain asteella perusteltua, mutta uudessa mallissa nämä tulosohjauksen piirteet korostuvat poikkeuksellisen vahvasti.

Miksi me emme luota korkeakoulujen osaavaan henkilökuntaan?

Korkeakoulut ansaitsevat enemmän vakaata rahoitusta, jotta toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on mahdollista. Rahoitusmallit eivät myöskään lunasta lupausta yksinkertaisuudesta ja ennustettavuudesta. Mallien osia eli indikaattoreita on edelleen paljon ja jotkut niistä ovat varsin monimutkaisia. Uusista malleista ei siis voi kovin suoraan päätellä, millaisia vaikutuksia niillä on missäkin korkeakouluissa.

Yliopistojen osalta uusi rahoitusmalli palkitsee entistä vahvemmin opiskelijoiden nopeasta valmistumisesta. Realistisena uhkakuvana on, että rahoitusvajeesta kärsivät yliopistot käyttävät opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen kehittämisen kannalta kyseenalaisia keinoja valmistumisen nopeuttamiseen. On esimerkiksi mahdollista, että vaihtoon lähtemisestä tehdään nykyistä vaikeampaa, sillä se usein hieman viivästyttää valmistumista.

Kansainvälinen kokemus on kuitenkin ehdottoman tärkeää työelämässä, ja siihen tulisi kannustaa. Nykyisessä mallissa kansainvälistymisestä palkitaan suoraan, mutta uudessa mallissa se on siirretty osaksi strategiaperusteista rahoitusta, joten todellisia vaikutuksia on vaikea arvioida.

Lisäksi uusi malli palkitsee pienemmällä summalla sellaisista suoritetuista tutkinnoista, joiden tekijällä on jo toinen samantasoinen tutkinto. Tällöin korkeakoululla on pienempi motiivi panostaa toista tutkintoa tekeviin opiskelijoihin. Työelämän murroksessa pitäisi nimenomaan kannustaa osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen sen sijaan, että sille asetetaan esteitä!

Mallista löytyy myös hyviä puolia

Erinomainen lisäys malliin on niin kutsuttu laadullisen työllistymisen indikaattori, joka palkitsee siitä, että opiskelijat valmistuvat omaa tutkintoaan vastaaviin työtehtäviin. Tämä kannustaa mielekkäällä tavalla korkeakouluja ottamaan työelämän tarpeet huomioon kehittäessään opetustaan ja ohjaustaan.

Hyvä muutos yliopistojen uudessa rahoitusmallissa on myös se, että epämääräistä strategiarahoitusta on selkeytetty: jatkossa osa strategiarahoituksesta myönnetään yliopistojen omiin strategioihin perustuen ja loput nykyiseen tapaan ministeriön harkinnan mukaan. Harmillista on se, että strategiarahoituksen kasvaessa perusrahoituksen osuus pienenee.

Rahoitusmalli on erittäin keskeinen asia korkeakoulupolitiikassa, mutta on kuitenkin ehdottomasti muistettava, että siihen tehtävät muutokset eivät lainkaan vaikuta siihen, kuinka suuri potti korkeakouluille on ylipäänsä jaettavissa.  

Laadukas ja yhdenvertainen korkeakoulutus on ollut Suomen menestyksen mahdollistaja ja sen tulevaisuus on turvattava riittävällä rahoituksella. Koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaamisen sijaan meidän tulisi panostaa tulevaisuuden osaamiseen.

blogi4

Koulutus on ilmaista, mutta eläminen ei

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus 14.03.2017
 Julkaistu Keskisuomalaisessa
 https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Koulutus-on-ilmaista-mutta-el%C3%A4minen-ei/947546#comments

Koulutus on ilmaista, mutta eläminen ei

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder nosti äskettäin somekohun Twitterissä: ”Suomessa koulutus on maksutonta. Kaikilla sama mahdollisuus. Oma vika, jos ei kouluttaudu.”

Kyllä, koulutus on Suomessa ilmaista ja se on periaatteessa kaikkien saatavilla, valitettavasti käytännössä tie ei ole yhtä siloiteltu. Omista kokemuksistani johtuen minun on hyvin vaikea ymmärtää hallituksen leikkauksia opintotuesta.

Muistan vieläkin päivän, kun 16-vuotiaana lukiolaisena muutin pois kotoa. Olin asian suhteen ehdoton, vaikka vanhempani olivat useasti sanoneet, että omillaan asuessa tulee todellakin pärjätä omillaan.

En silloin tajunnut kuinka totta se onkaan. Yhteiskunnalta en saanut lainkaan tukea ennen kuin täytin 17 vuotta, jonka jälkeen olin oikeutettu saamaan opintotukea Kelalta.

Kun vihdoin olin oikeutettu opintotukeen, vaikuttivat vanhempien tulot siihen alentavasti 20-vuotiaaksi asti. Jo lukiossa jouduin tekemään koulun ohella töitä ja nostamaan opintolainaa, jotta selviäisin jokapäiväisistä kuluista.

Olen aina ollut ahkera opiskelija ja menestynyt opinnoissani, mutta jatkuvat rahahuolet ja koulun ohella työskentely vaikuttivat pärjäämiseeni huomattavasti. Tämän vuoksi jouduin karsimaan kursseja ja suorittamaan ainoastaan itselleni välttämättömimmät.

Olisin jättänyt lukion kesken, jos minulla ei olisi ollut unelmaa siitä, että jonain päivänä pääsen opiskelemaan unelmieni alaa yliopistoon.

En olisi koskaan onnistunut ilman lukioni koulukuraattoria ja kannustavia opettajia. Valitettavasti yliopistoon pääsemisen myötä rahahuolet eivät ole kuitenkaan vähentyneet, päinvastoin.

Opintotuen, lainan ja osa-aikatöiden vuoksi kuitenkin pärjään. Ilman lähipiirin kannustamista ja omaa sitkeyttäni en kuitenkaan olisi tässä.

Koulutusjärjestelmämme on aina perustunut siihen, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja menestyä.

Kuitenkin lukuisat tutkimukset osoittavat, että hyväosaisuus ja koulutustaso periytyvät. Tilanteeseen on aiemmin voitu vaikuttaa antamalla kaikille yhtäläiset lähtökohdat koulutukselle. Enää näin ei ole.

Nyt hallitus on tehnyt koulutuksesta historian suurimmat leikkaukset, jotka asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Minun on vaikea ymmärtää, miksi haluamme leikata suomalaisten nuorten koulutuksesta ja Suomen tulevaisuudesta sekä romuttaa yhden hyvinvointivaltiomme suurimmista menestystarinasta.

Mitä tulee Fjäderiin: hänen kaltaistensa takia Akavan maine on vaakalaudalla. Akavan puheenjohtajan jos kenen, pitäisi tietää paremmin koulutusjärjestelmämme tilasta ja opiskelijoiden ahdingosta.

Jatkossa en haluaisi joutua häpeämään sitä, että olen Akavan jäsen.