Tulevaisuuden kilpailukyky varmistetaan ainoastaan vahvalla osaamisella ja laadukkaalla tutkimuksella. Business Finlandin viime vuonna tekemän kyselyn perusteella tutkimus-, kehitys-, ja innovaatioinvestointeja (TKI) jarruttaa tällä hetkellä eniten sopivan osaamisen puute. Selvityksessä 35 prosenttia vastaajista katsoi osaajien saatavuuden olevan Suomessa kilpailijamaita heikommalla tasolla. Myös julkinen rahoitus koettiin puutteelliseksi ja sen periaatteet liian ennakoimattomiksi.
Kuluvalla hallituskaudella tiedeleikkausten sarja katkaistiin ja TKI-rahoituksen suunta käännettiin nousujohteiselle uralle. Vuoden 2009 tason saavuttamiseen on vielä matkaa ja tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kasvua sekä julkisessa että yksityisessä rahoituksessa. Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa TKI-rahoituksesta tulee yrityksiltä itseltään. Yksityisen rahoituksen määrän kasvattamiseksi on verotusta kehitettävä erityisesti vihreän talouden investointeihin kannustavaksi.
Vastuuta tulevaisuudesta ei voi heittää ainoastaan yritysten varaan vaan myös julkisen rahoituksen määrää on nostettava ja se on suunnattava korkeakoulutukseen ja perustutkimukseen. Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, joka ei pyri suoraan ratkaisemaan tiettyä käytännöllistä ongelmaa vaan kumpuaa tieteenalojen sisäisestä kehittymisestä ja uteliaisuudesta uusia avauksia kohtaan. Soveltava tutkimus sen sijaan hakee tieteen keinoin ratkaisuja yhteiskunnalliseen tai tekniseen kysymykseen. Kumpaakin tutkimusta tarvitaan uusien tieteellisten läpimurtojen ja innovaatioiden perustaksi.
Rahoituksen ohjaaminen pelkästään soveltavaan tutkimukseen kaventaa tieteen tekemisen horisonttia. Jos tutkimuksen tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on pystyttävä esittämään jo rahoituksen hakuvaiheessa, on vaarana, että rohkeat avaukset jäävät tekemättä. Viime vuosina olemme lukuisia kertoja saaneet huomata, että ympäröivän maailman ennakoiminen on joskus mahdotonta. Siksi tarvitsemme myös tutkimusta, joka ei ainoastaan reagoi ympäröivään yhteiskuntaan vaan etsii vastauksia ennakoivasti.
Rahoituksen kohdentaminen on jätettävä tutkimuksen ammattilaisten päätettäväksi. Jatkuvasti vaihtuvat rahoitusmallit ja niihin reagoiminen kaventavat korkeakoulujen mahdollisuutta panostaa tulevaisuuden kannalta merkittäviin uusiin avauksiin ja perustutkimukseen. Korkeakouluja ei tule nähdä ainoastaan tutkintoautomaatteina vaan on muistettava, että niiden tehtävä perustuu aallon harjalla tehtävään huippututkimukseen.
Suomen talouden kestävä kasvu kumpuaa osaamisesta ja tieteellisistä läpimurroista ja niiden perusteella tehdyistä uusista innovaatioista. Tarvitsemme onnistuaksemme laadukasta perustutkimusta ja tieteen rohkeaa soveltamista. Myös TKI-rahoituksen kasvattaminen on mahdollista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.
