BellaForsgren_0171lowres

Työrauhaa toisen asteen koulutukseen

by Blogi

Koulutus on Suomen tulevaisuuden keskeinen resurssi sekä inhimillisesti että taloudellisesti, ja toisen asteen koulutuksella on tässä keskeinen rooli. Oppimistulokset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ja olemme jääneet jälkeen muista Pohjoismaista koulutuksen rahoituksessa.

Tällä hallituskaudella koulutuksen pysyvää rahoitusta on lisätty edellisten kahden hallituksen leikkausten paikkaamiseksi. Oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen lisäsi peruskoulun päättäneiden yhdenvertaisuutta mutta kiristi samalla jo ennestään tiukkoja lukioiden ja ammatillisen koulutuksen resursseja. Pidemmällä aikavälillä vanhempien tuloista riippumaton opiskelumahdollisuus takaa yhteiskunnalle sivistyneitä ja taitavia eri alojen osaajia.

Vaikeinakaan aikoina koulutuksesta ei ole varaa säästää. Tulevien päättäjien on varmistettava rpitkäkestoinen ja ennakoitava perusrahoitus sekä lukioille että ammatilliselle koulutukselle.

Taitavakaan opettaja ei pysty toimimaan yhä monimuotoistuvan opiskelijajoukon parissa, jos rahoitus ei mahdollista riittävää määrää opinto-ohjaajia, erityisopettajia ja tukiopetusta, puhumattakaan hyvinvointialueiden vastuulla olevista kuraattoreista, terveydenhoitajista ja psykologeista. Opettajien tulee saada keskittyä opetukseen.

Olen huolissani lukiolaisten jaksamisesta: valtaosa opiskelijoista pitää opiskelua raskaana monien vaatimusten ristipaineessa. Meillä ei ole varaa uuvuttaa nuoria ihmisiä jo toisella asteella. Lukioissa tarvitaankin nyt työrauhaa, eli kohtuullisia ryhmäkokoja ja riittävästi opiskeluhuollon henkilöstöä, jotta opiskelijat pystyvät keskittymään opiskeluun.

Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yhtä lailla työrauhaa. Sipilän hallituksen reformi saattoi nuoret ja aikuiset yhteen ja lisäsi työelämässä tapahtuvaa oppimista lähiopetuksen kustannuksella. Vaikka reformi toi mukanaan tervetulleitakin uudistuksia, se lisäsi opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja muutti rahoitusta suoritusperusteisemmaksi. Reformia sovelletaan oppilaitoksissa eri tavoin erilaisin tuloksin.

Nyt olisi aika tutkia sitä, vastaako reformi erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin vai sysääkö se liikaa vastuuta opiskelijalle itselleen.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Opintojen alku on nyt erilainen

by Kolumni
Teksti on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 22.8.2020.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon etäopetuksen vaikutuksista peruskouluihin ja lukioihin, mutta korkeakouluopiskelijat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Alkava syksy aloittaa kuitenkin monen elämässä aivan uuden vaiheen uusien opintojen myötä – ja samalla korkeakouluissa joudutaan pohtimaan, kuinka uudet opiskelijat pääsevät hyvään alkuun koronasta huolimatta.

Vaikka opiskelijat ovat edenneet opinnoissaan varsin hyvin koronakeväällä, on monen jaksaminen ollut koetuksella. Keväällä toteutetussa tutkimuksessa yhteensä 2 500 Helsingin yliopiston eri alojen opiskelijaa vastasi kyselyyn poikkeustilanteen vaikutuksista hyvinvointiin. Tulokset osoittavat, että korona-aika polarisoi entisestään opiskelijoita.

Olosuhteet uuvuttavat huolestuttavan isoa osaa korkeakouluopiskelijoista.

Opiskelijoita vaaditaan tällä hetkellä erityisen paljon itsensä johtamista – ja se on monelle haastavaa. Myös tulevaisuus huolestuttaa.

Työllistyminen sekä taloudelliset huolet painavat samalla, kun moni vasta harjoittelee itsenäistymistä.

Toisaalta monet psykologiset perustarpeet jäävät tyydyttymättä, kun sosiaalisuus on minimissä ja yhteisöllisyyden tunne katoaa.

Aiemmista tutkimustuloksista poiketen erityisesti nuoremmat yliopisto-opiskelijat ovat uupuneita.

Korkeakouluissa tuleekin olla erittäin tarkkana, sillä uusi lukukausi tuo mukanaan uudet opiskelijat, joiden jaksamisesta huolehtiminen on nyt erityisen tärkeää.

Korkeakouluopintojen aloittaminen on iso askel monen nuoren elämässä ja monesti aivan ensimmäisillä hetkillä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Korkeakouluopintojen aloittaminen on iso askel monen nuoren elämässä ja monesti aivan ensimmäisillä hetkillä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Jos opintopaikan muut ihmiset ja aiheet tuntuvat jo alussa omilta, eivät pienet alkusäädöt ja -kankeudet haittaa juurikaan.

Parhaimmillaan syntyy elämänmittaisia ystävyyssuhteita ja sitä huomaa olevansa oikealla alalla.

Muistan hyvin, kun aloitin itse opinnot Jyväskylän yliopistossa. Tuolloin ei ollut tietoakaan koronasta, mutta uusi alku oli silti kaikin puolin todella jännittävä – ja myös monin tavoin stressaava: Löydänkö oikeaan paikkaan? Saanko uusia kavereita? Miten kursseille ilmoittaudutaan? Pidänkö opinnoistani, kuinkakohan raskaita ne ovat? Pärjäänköhän ylipäätään?

Valloillaan oleva koronatilanne lisää näitä kysymyksiä entisestään.

Monissa korkeakouluissa jatketaan pääsääntöistä etäilyä nyt syksyllä. Onneksi kuitenkin monet opintonsa ensimmäistä vuotta aloittavat pääsevät aloittamaan opintonsa paikan päällä ja kasvotusten.

Edessä on vaikea yhtälö, jota nyt ratkotaan kuumeisesti monissa korkeakouluissa ympäri Suomen.

Uusiin tuttavuuksiin ja ystävyyksiin olisi kyettävä pitämään etäisyyttä. Samalla opintojen etenemisenkin kannalta olisi tärkeää, että opiskelijoiden välille syntyisi yhteisö.

Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, mikäli yliopistot, ammattikorkeat ja ammatilliset oppilaitokset pystyisivät olemaan koko lukuvuoden auki edes osittain.

Tällöin uudet opiskelijat tulisivat tutuksi myös omien opettajien ja muun korkeakouluhenkilökunnan kanssa. Opintojen edetessä ja mahdollisten haasteiden ilmetessä on tärkeää, että opiskelijoilla on jo hyvä kontakti opetushenkilökuntaan.

Monella alalla lähiopetus on myös välttämättömyys eikä kaikkea voi opettaa etänä. Tässäkään mielessä korona ei kohtele eri ihmisryhmiä mitenkään kovin yhdenvertaisesti.

Tilanteen erikoislaatuisuudesta ja haasteellisuudesta huolimatta opintojen alkaminen on iloinen asia.

Haluankin kannustaa siihen, että jokainen uusi – ja myös ”vanha” opiskelija – nauttisi alkavasta syksystä.

Samalla opiskelijayhteisöltä vaaditaan nyt innovatiivisuutta ja kekseliäisyyttä, jotta uusiin ihmisiin tutustuminen ja yhteisöllisyys olisi mahdollista turvaväleistä huolimatta tai niistä luopumatta.

blogi4

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

by Blogi

Opiskelijoiden riittämätön toimeentulo uhkaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta

Laadukas ja saavutettava koulutus  on Suomen ylpeydenaihe ja kilpailuvaltti, mutta korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta on viety rahaa vuodesta 2011 lähtien jo jopa 800 miljoonaa euroa. Muun muassa korkeakouluopiskelijoiden jo nyt riittämättömästä toimeentulosta leikattiin jopa 86e/kk opintotukileikkausten yhteydessä, samalla enimmäistukiaika lyheni 2 kuukaudella.

Huoli toimeentulosta heikentää mielenterveyttä

Opiskelijoille on asetettu kovat paineet lähteä opiskelemaan aikaisin ja valmistua nopeasti. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat stressiä ja ahdistusta sekä ylirasitusta, jota toimeentulon pienuus ja tiukka opiskelutahti pahentavat huomattavasti. Neljännes opiskelijoista murehtii opiskeluasioita vapaa-ajallakin. Liian tiukat vaatimukset opiskelujen nopeasta etenemisestä aiheuttavat stressiä ja myös muita mielenterveyden ongelmia.

Yhdistelmä vaatimuksista valmistua ja työllistyä nopeasti heikon toimeentulon turvin uhkaa opiskelijan terveyttä jo opintojen aikana. Vaatimus nopeasta valmistumisesta sekä mittavasta työkokemuksesta valmistuessa on ristiriitainen yhtälö. Nopean valmistumisen painottaminen vaatisi erityisesti panostusta opinto-ohjaukseen, johon koulutusleikkaukset ovat tehneen ison loven.

Opintorahan lainapainotteisuus  lisää koulutuksen periytyvyyttä

Opintorahan ja asumistuen lisäksi opintolaina on määritelty osaksi opintotukea. Opintolaina ei kuitenkaan ole kaikille opiskelijoille houkutteleva vaihtoehto, ja lainan ottamisen pakko opintojen rahoittamiseksi tekee korkeakouluopinnoista saavuttamattomia monille. Suomessa koulutus periytyy jo nyt ja lainapainotteisuus vaikeuttaa entisestään sosiaalista liikkuvuutta ja ylläpitää luokkayhteiskuntaa.

Kun vielä lisätään mukaan nuoria syyllistävä keskustelu synnytystalkoista, on kasassa aikamoinen lista. Opintorahan huoltajakorotus on vaivaiset 75€/kk. Suurimpia syitä miksi korkeakouluopiskelijat eivät uskalla perustaa perhettä ovat oman elämän toimeentulon sekä tulevaisuuden näkymien epävakaus. Opintojen ja perheellistymisen yhdistäminen on näillä pelimerkeillä haastavaa toimeentulon turvattomuuden takia.

Opiskelijat mukaan sosiaaliturvan muutoksiin

Onkin ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat ovat mukana tulevassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Opiskelijoiden toimeentulo tulee nähdä yhdenvertaisessa asemassa muihin sosiaaliturvan muotoihin verrattuna. Luottamus riittävästä toimeentulosta tuo opiskelijalle turvatun arjen.

Aidosti tasa-arvoinen koulutuksen saavutettavuus vaatii opiskelijoille toimeentuloa, joka ei nojaa lainaan. Opiskelijoille on turvattava aidosti elämiseen riittävä toimeentulo ja annettava opiskelurauha.